Kansalaisaloite

Puolitetaan köyhyys – Kunnat ja hyvinvointialueet velvoitettava asettamaan tavoitteet ja toimenpiteet köyhyyden vähentämiseksi

Kansalaisaloitteen taustalla on Enemmän kuin ruokaa -yhteistyö, johon kuuluvat Kirkkopalvelut ry, Sininauhaliitto, Työttömien keskusjärjestö ja Vantaan kaupungin Yhteinen pöytä.

Allekirjoituksia kerätään helmikuun 2022 loppuun asti.

Siirry Kansalaisaloite-palveluun allekirjoittamaan aloite täs.

Kuva: Ruoka-apu.fi/Stelios Kirtselis

Tarvitaan tavoitteet köyhyyden vähentämiseksi

Ehdotamme lainvalmistelua kuntien ja hyvinvointialueiden velvoittamiseksi köyhyyden tavoitteelliseen vähentämiseen.

Esitämme, että kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi asettaa köyhyyden vähentämiseen tähtäävät tavoitteet sekä määrittämään niihin liittyvät toimenpiteet, mittarit ja seurantatavat osana lakisääteistä velvoitettaan edistää ja seurata hyvinvointia ja terveyttä alueillaan. Niiden tulisi raportoida köyhyyden vähentämisen tavoitteiden toteutumisesta osana samaisessa laissa velvoitettua hyvinvointikertomustaan. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 §6 ja §7.)

Lisäksi kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi seurata ja arvioida köyhyyden vähentämisen tavoitteiden toteutumista ja nimetä näitä tehtäviä varten tarpeenmukaisia työryhmiä, joihin kuuluu luottamushenkilöitä, virkamiehiä, kuntalaisia sekä muita olennaisia sidosryhmiä (esim. järjestöt ja hyvinvointisektorin muut toimijat).

Siirry Kansalaisaloite-palveluun allekirjoittamaan aloite tästä.


Miksi muutos tarvitaan?

Kuntien ja hyvinvointialueiden tulee sitoutua vähentämään köyhyyttä ja taloudellisesta asemasta johtuvaa eriarvoisuutta alueellaan.

Köyhyys aiheuttaa lukuisia yhteiskunnallisia ja yksilöllisiä haittoja, suoria ja välillisiä kustannuksia sekä horjuttaa yhteiskuntarauhaa.

Kunnat ja hyvinvointialueet ovat avainasemassa asukkaidensa tavoittamisessa ja palveluohjauksessa, työllisyyden edistämisessä, taloudellisesta asemasta johtuvan eriarvoisuuden vähentämisessä sekä köyhyyttä koskevan tiedon kokoamisessa.

Suomi ei ole saavuttamassa köyhyyden vähentämisen tavoitteitaan

Maailman kaikkien maiden kestävän kehityksen työtä ohjaa vuonna 2015 YK:ssa (Yhdistyneet kansakunnat) sovittu kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma, josta käytetään nimeä Agenda 2030. Viimeisten raporttien mukaan Suomi ei ole onnistumassa Agenda 2030 -tavoitteessaan vähentää köyhyys- ja syrjäytymisriskissä olevien määrää.

Euroopan köyhyyden vastaisen verkoston Suomen osaston (EAPN-Fin) tuottaman Köyhyysvahdin (2021) mukaan Suomessa on uusimpien tilastojen mukaan köyhyys- tai syrjäytymisriskissä noin 873 000 henkilöä (16,8 % väestöstä). Toimeentulo-ongelmia kokevien kotitalouksien määrä on kasvanut.

Suomi on saanut toistuvasti nuhteita eriarvoisuuden kasvusta ja perusturvan riittämättömyydestä. Suomen Agenda 2030 -maaraportin (2020) mukaan pienituloisimpien toimeentulo on vaikeampaa kuin ennen. Työttömien, opiskelijoiden, pienten eläkkeiden varassa elävien, yhden huoltajan perheiden, sairaiden ja toimintarajoitteisten selviytyminen välttämättömistä menoista on vaarantunut. 

Köyhyys syrjäyttää ja sairastuttaa

Perusturvan matala taso, sosiaaliturvaetuuksien ostovoiman heikkeneminen sekä sosiaaliturvan alikäyttö ovat keskeisiä syitä eriarvoisuuden kasvuun. Eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisessä riittävän toimeentulon turvaaminen sekä yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointi- ja työvoimapalvelut ovat tärkeitä (Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta 2017).

Eriarvoisuuden kasvun lisäksi, köyhyys aiheuttaa inhimillistä tuskaa, turvattomuutta ja kustannuksia, kuten lisääntyviä sosiaali- ja terveydenhuollon menoja. Köyhyys syrjäyttää, sairastuttaa, altistaa päihteille ja mielenterveysongelmille, heikentää ravitsemusta, aiheuttaa ylivelkaantumista ja asunnottomuutta. Silti uhkana on, että hyvinvointialueille siirryttäessä juuri hyvinvointia ja osallisuutta edistävä toiminta hukkuu kuntien ja hyvinvointialueiden vastuiden väliin.

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen lisää hyvinvointia ja yhteiskuntarauhaa

Köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen edellyttää vaikuttavien toimintamallien kehittämistä, tunnistamista ja käyttöönottoa. Arviointi- ja kokemustiedon tuottamisessa asukkaiden lähellä toimivat kunnat ja hyvinvointialueet ovat avainasemassa.  Kunnat ja hyvinvointialueet voivat tukea asukkaiden hyvinvointia, osallisuutta ja sujuvia palvelupolkuja myös yhteistyössä alueellaan toimivien yritysten, järjestöjen ja seurakuntien kanssa.

Yksilön hyvinvointi ja toimintakyky luovat edellytyksiä osallistumiselle, osallisuudelle ja vaikuttamiselle. Kuntien ja hyvinvointialueiden tulisi arvioida heikossa taloudellisessa asemassa olevien näkökulma päätöksenteossa. Hyvä esimerkki toimintamallista on jo voimassa oleva velvoite lapsivaikutusten arvioinnista päätöksenteossa.

Kuntien ja hyvinvointialueiden tehtävänä on turvata hyvinvointia

Kunnilla ja hyvinvointialueilla on erityinen tehtävä edistää yhdenvertaisuutta alueellaan ja pitää huolta heikommassa asemassa olevista asukkaista. Köyhyyden vähentämisen tavoitteiden selkeyttäminen on linjassa lainsäädännön kanssa. Kunnan tehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla (Kuntalaki 410/2015 §1). Lisäksi vastuu työllisyyttä edistävistä palveluista (TE-palvelut) on siirtymässä kunnille 2024. 

Vuoden 2023 alusta voimaan astuva Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021 §6 ja §7) säätää, että kuntien ja hyvinvointialueiden on seurattava asukkaiden elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin. Lain mukaan kunnissa ja hyvinvointialueilla on raportoitava kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä vuosittain.

Kaikki tasot sitoutettava yhteiseen tavoitteeseen

Kansallisella tasolla perusturvaa on parannettava ja köyhyyden vähentämistä tukevia rakenteita kehitettävä. Köyhyyttä koskevaa tietoa on kerättävä ja analysoitava systemaattisesti kunnallisen, alueellisen ja valtakunnallisen päätöksenteon tueksi. Tueksi tarvitaan lainsäädäntöä ja vastuualueiden määrittelyä. Kunnille ja hyvinvointialueille tulee asettaa tiukempia velvoitteita köyhyyttä ja eriarvoisuutta vähentävien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja päätöksentekoon tarvittavan tiedon tuottamiseksi.


Mallinnus köyhyystavoitteita seuraavasta työryhmästä

Enemmän kuin ruokaa -tiimimme on etsinyt ratkaisuja köyhän äänen kuuluville saamiseen Sitra Lab Demokratian kapeikot -koulutusohjelmassa. Kehittämistyön osana syntyi Köyhyysneuvoston toimintasuunnitelma, joka on vapaasti hyödynnettävissä työvälineeksi ja tausta-aineistoksi kuntien tai hyvinvointialueiden köyhyyttä vähentävään työhön.

Köyhyyden vähentämisen neuvoston tehtävänä on seurata ja valvoa kunnan päätöksenteon ja suunnitelmien vaikutuksia vähävaraisiin asukkaisiin, heidän hyvinvointiinsa ja arkeensa. Tavoitteena on edistää vähävaraisten asukkaiden asemaa, hyvinvointia ja osallisuutta sekä lisätä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia ja toimijuutta paikallisyhteisöissään.


Aloitteen taustaa: Kaikki alkoi Sitran Demokratian kapeikoista

Kokosimme Enemmän kuin ruokaa -tiimin hakeaksemme mukaan SitraLab Demokratian kapeikot -koulutusohjelmaan. Meitä on neljästä organisaatiosta ja kaikki olemme tavalla tai toisella työskennelleet viime vuoden ruoka-aputoiminnan kehittämisen parissa.

Ruoka-avussa kohdataan taloudellisesti ja sosiaalisesti heikoimmassa asemassa olevia. Myös heitä, joita virallinen auttamisjärjestelmä ei aina tavoita. Ruokajonossa ovat köyhyyden todelliset asiantuntijat, ne, joilla olisi esittää ratkaisuja tilanteensa parantamiseksi. He eivät kuitenkaan saa ääntään kuuluviin.

Tähän kapeikkoon olemme sukeltaneet viimeisen vuoden aikana tulevaisuus-, systeemi- ja muotoiluajattelun välinein ja Sitran upean kouluttajakaartin tukemana.

Enemmän kuin ruokaa
-tiimin muutoksentekijät

Anne Hyyrynen, Sininauhaliitto

Juha Keränen, Työttömien keskusjärjestö

Hanna Kuisma, Vantaan Yhteinen pöytä

Reetta Nick ja Annmari Salmela, Osallistava yhteisö -hanke, Kirkkopalvelut ry.


Lisätietoja aloitteesta: Reetta Nick, Osallistava yhteisö -hanke, p. 040 809 1684 tai info@ruoka-apu.fi