Kasvisruokavalio on ympäristöteko! Kasvisruoka on hyvää ja eettistä! Kasvisruokavalio edistää terveyttä! Tässä nopeasti googlattuna otsikoita hakusanalla “kasvisruokavalio”. Lisää kasviksia, syö kasvispainotteisesti, neuvotaan.
Ruokaviraston ohjeiden mukaan yleensäkin kasviksia tulisi nauttia vähintään puoli kiloa päivässä, eli 5-6 annosta, joista puolet marjoja sekä hedelmiä ja toinen puoli vihanneksia sekä juureksia (ruokavirasto.fi). Suosituksia perustellaan terveyshyödyillä. Pohjoismaisten ravitsemussuositusten pääsanoma kuuluu: suosi kasvikuntapainotteista ruokavaliota, vähennä lihan kulutusta ja syö enemmän kalaa (ruokavirasto.fi). Se on eduksi niin terveydelle kuin ympäristöllekin.
Suomessa nuorista 18-29-vuotiaista on kasvissyöjiä 11% (Tikkanen, Kilpeläinen 2023) ja niitä löytyy myös meistä varttuneemmista. Jos kasvissyöjä joutuu turvautumaan ruoka-apuun, on se sattuman kauppaa ja satumaista onnea, jos kassista löytyy ruuanlaittoon sopivia kasviksia tai tarpeellisia proteiineja. Vegaaneille pussissa ei välttämättä ole leipää kummempaa.
Ruoka-apu Suomessa perustuu pääsääntöisesti hävikki- ja lahjoitusruokaan. Yhdistykset ja järjestöt tekevät kullanarvoista työtä vapaaehtoisvoimin. Avun tarvitsijoita on paljon ja jaettavaa usein vähän. Etukäteen ei juuri voi tehdä suunnitelmia, aikataulu on tiukka. Kun kuorma saapuu, se puretaan ja yritetään jakaa tasavertaisesti eteenpäin.
Meillä lajitellaan ruokakasseihin pakattavat tuotteet yleensä maitotuotteisiin, valmisruokaan, leipään ja hedelmään ja/tai vihannekseen. Näiden lisäksi saattaa syntyä lisäkategorioita kuten herkku, yrtti, kuivatuote tms. Joskus joku peruskategoria voi puuttua kokoaan, kuten hedelmät ja vihannekset, tai niitä joudutaan yhdistelemään, yksi saa jugurtin ja toinen banaanin.
Tässä lajitteluvaiheessa voisi olla iskuryhmä keräämässä vegekasseihin sopivat tuotteet erikseen, mutta näiden tuotteiden määrä vaihtelee suuresti päivästä riippuen. Koskaan ei voi tietää, montako tofupastaa tai härkäpapurouhetta kuormasta löytyy, jos löytyy. Ruokajonossa seisominen neljänsadan muun kanssa harmittaa, jos ne kymmenkunta mahdollista vegekassia ehtivät mennä ja ainoiksi vaihtoehdoiksi jää lenkkimakkara ja hernekeittopurkki, tai tyhjin käsin kotiin tyhjää jääkaappia tuijottamaan.
Kasvissyöjät, vegaanit, gluteenittomat, sianlihattomat, mistä apu kun nälkä kurnii ja pankkitilin saldo on muuttunut punaiseksi?
Kirjoittaja on Siri Preet Kaur Sylander, tamperelainen ruoka-apuvapaaehtoinen, joka haluaa herätellä keskustelua ruokavaliollisten mahdollisuuksista ruoka-apuun ja etsiä yhdessä ratkaisuja.
Lähteet:
Ruokavirasto: Kasvikset. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemussitoumus/ravitsemussitoumuksen-sisaltoalueet/kasvikset/ Viitattu 20.6.2024.
Ruokavirasto: Pohjoismaiset ravitsemussuositukset. https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/terveytta-edistava-ruokavalio/ravitsemus–ja-ruokasuositukset/ravitsemussuosituksia-maailmalta/pohjoismaiset-ravitsemussuositukset-2023/ Viitattu 20.6.2024.
Elisa Tikkanen, Pekka Kilpeläinen (2023): Maku ja hinta vaikuttavat ruokaostoksiin eniten niin Suomessa kuin lähimaissa. https://kehittyvaelintarvike.fi/artikkelit/teemajutut/tiede-tutkimus/maku-ja-hinta-vaikuttavat-ruokaostoksiin-eniten-niin-suomessa-kuin-lahimaissa/ Viitattu 20.6.2024.
Kirjoittaja
- Siri Preet Kaur Sylander
- Tamperelainen ruoka-apuvapaaehtoinen