Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaation kehittämishanke järjesti 20.11.2024 ruoka-avun ajankohtaisseminaarin Lapinlahden Lähteellä Helsingissä. Seminaarissa käsiteltiin kolmea teemaa: ruoka-avun valtionasetusta, tietoa ruoka-avusta sekä ruoka-avun valmiutta ja varautumista. Pääsimme kuuntelemaan puheenvuoroja niin kunta- ja tutkimussektorilta, Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksesta, Suomen Punaisesta Rististä, Kirkkohallituksesta kuin Huoltovarmuuskeskuksestakin.
Valtio avustaa ruoka-apua kolmella miljoonalla eurolla vuosittain. Mihin se riittää?
Ensimmäinen osio keskittyi ruoka-avun valtionasetukseen, jonka myötä niin viranomaisissa kuin ruoka-apukentällä ollaan monelta osin uuden äärellä. Uuden valtionapuviranomaisen THL:n puheenvuorossa esiin nostettiin tarve alueelliselle ja paikalliselle yhteistyölle jo avustuksen hakuprosessin aikana. Yhteistä ponnistusta vaatii myös avustettavalle toiminnalle asetetut tavoitteet, jotka mm. velvoittavat alueita ja kuntia ”vahvistamaan ruoka-aputoiminnan yhteyttä ja kiinnittymistä alueella tapahtuvaan, osallisuutta edistävään ja eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää vähentävään hyvinvointityöhön”. Yhdenlaista esimerkkiä tästä näyttivät seminaarissa puheenvuoron pitäneet Helsingin kaupungin ruoka-avun etsivän työn ammattilaiset, jotka kohtaavat ja auttavat ihmisiä siellä, missä avuntarve on.
Arvio on, että ruoka-avun tarve kasvaa. Riittääkö pelkkä arvio?
Seminaarin toisen osion keskiössä oli tieto. Tietoa tarvitaan, jotta voimme puhua ruoka-avusta ja sitä koskettavista ilmiöistä oikeilla nimillä ja numeroilla. Samalla tiedon keräämiseen ja analysointiin panostaminen mahdollistaa ruoka-apua koskevan tiedon paketoimisen entistä vaikuttavampaan ja käytettävämpään muotoon. Kuten E2 Tutkimuksen puheenvuorossa todettiin, ruoka-avulla ei ratkaista rakenteita, jotka ruoka-avun tarvetta synnyttää. Ruoka-avusta saatavalla tiedolla voidaan kuitenkin entistä vaikuttavammin viestiä viranomaisille ja päättäjille siitä, millaisia ovat ruoka-avun asiakkaiden tilanteet ja tarpeet. Ei riitä, että tiedetään, kuinka monta ihmistä ruoka-apuun turvautuu. Tarvitaan myös tietoa syistä ruoka-avun tarpeen taustalla. Mitkä palvelujärjestelmän kohdat ovat pettäneet, millaista tukea vaille ihmiset ovat jääneet ja miksi juuri ruoka-apu on se auttamisen muoto, jonka pariin ihmiset hakeutuvat? Jyväskylän yliopistoa sekä THL:ää edustava Minna Kivipelto pohti puheenvuorossaan sitä, voisivatko kunnat saada ilmiöitä ja toimenpiteitä seuraamalla tietoa myös vaikuttavista toimista. Täytyy tietää, mikä toimii, jotta ruoka-avun tarvetta voidaan vähentää.
Ruoka-avun varautuminen ja valmius voimavarana
Varautumisen ja valmiuden osalta kuulimme esimerkkejä Suomen Punaisesta Rististä ja alustuksen myös elintarvikehuollosta Huoltovarmuuskeskuksen näkökulmasta. Ruoka-avun valmiuden kehittäminen on tärkeää yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden lisäksi kriisissä apua tarvitsevalle yksilölle, sillä suunnitelmat, harjoittelu ja hyvä varautuminen mahdollistavat avun jakamisen tehokkaammin, nopeammin ja yhä useammalle. Ruoka on ihmisen elinehto, jolloin sen merkitys varautumisessa on keskeinen. Samalla niin Kirkkohallituksen kuin Suomen Punaisen Ristin puheenvuoroissa pohdittiin sitä, miten käy heille, joilla ei ole varaa kotivaraan.
Mistä siis puhumme, kun puhumme ruoka-avusta?
Tapahtuman palautteissa erityistä kiitosta sai monipuolinen puhujakaarti, jonka kautta myös ruoka-apua teemana käsiteltiin laajasti eri näkökulmista. Eri puheenvuoroja ja myös taukojen ja lounaan lomassa käytyjä keskusteluita yhdisti näkemys siitä, että ruoka-apu on muutakin kuin ruokaa. Ruoka-apu on kohtaamisia, merkityksellistä yhdessä tekemistä ja nähdyksi tulemista. Samalla se on osoitus ihmisten avun tarpeesta ja palveluiden kehittämisen tarpeesta. Kunnalle ruoka-apu voi olla mahdollisuus tukea paikallisten järjestöjen kautta kuntalaisten pärjäämistä. Valmiuden näkökulmasta ruoka-apu pitää sisällään myös tärkeän auttamisresurssin ja arvokasta osaamista.
Ruoka-avun valtionasetus on tehnyt ruoka-avusta virallisesti osan suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Siksi on tärkeää puhua siitä, mitä se yhteiskunnastamme kertoo.
Seminaarin tallenteen löydät täältä: Tallenne
Seminaarin esitysmateriaalit ja muuta tietoa ruoka-avun koordinaation kehittämishankkeesta löydät täältä: Linkki
Kirjoittaja
- Minea Simi
- Korkeakouluharjoittelija / SPR Ruoka-avun koordinaation kehittämishanke
- minea.simi@redcross.fi