Ulkopuolelta osallisuuteen -valokuvanäyttely

Ulkopuolelta osallisuuteen-hankeen tausta

Ulkopuolelta osallisuuteen-hanke sai alkunsa vuonna 2019. Hanke oli Sosiaali- ja terveysministeriön avustuskeskuksen (STEA) tukema ja sille myönnettiin toiminta-aikaa vuoteen 2021 asti. Sen tarkoituksena oli pääasiassa jalkautua ruoka-apupisteisiin, jossa rohkaistiin ja kannustettiin ihmisiä mukaan hankkeen toimintaan. Hankkeen tavoitteena oli tukea ruoka-apuun toistuvasti turvautuvia ihmisiä ja edistää heidän osallisuutta ja hyvinvointia mm. järjestämällä monimuotoista aktivoivaa toimintaa.

Hanke ehdittiin juuri ja juuri saada käyntiin, kun koko maailmaa rajoittava koronapandemia alkoi levitä ja haastamaan toiminnan toteuttamista. Hankkeelle saatu toiminta-aika (v.2019-2021) kului koronan seurauksena asetettujen rajoituksien varjossa, vieden siltä mahdollisuuden todistaa sen tarpeellisuutta. Hanke sai kuitenkin jatkaa toimintaansa vuoden 2022 loppuun asti, jolloin koronarajoitukset olivat jo ehtineet poistua ja hankkeen toiminnalle oli tarvetta, ehkäpä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Hankkeessa päästiin pikkuhiljaa talven ja kevään 2022 aikana toteuttamaan retkiä ja liikuntamuotoista toimintaa, joihin koronasulkujen jälkeen ihmiset alkoivat taas hiljalleen uskaltautua mukaan. Kesäkuussa toiminta sai uutta tuulta purjeisiin ja ihmisiä alkoi virrata toimintaan mukaan pitkään kestäneen yksinäisyyden tunteen turruttamina. Hankkeessa alettiin järjestämään joka viikko retki- ja liikuntatoimintaa ruoka-apuun turvautuville ihmisille.

Valokuvanäyttely – ideasta toteutukseen

Toiminnan myötä ihmisten elämäntilanteet sekä niihin vaikuttavat asiat alkoivat hiljalleen nousta esiin, joista punaisena hälytyskellona korostui yhteiskunnassamme ja palvelujärjestelmässämme olevat epäkohdat ja puutteet. Tästä opitun myötä ymmärsimme, että emme pysty vaikuttamaan ruoka-apuun turvautumisen juurisyihin, mutta voimme nostaa yhteiskunnalliseen keskusteluumme ruoka-apuun turvautuvat ihmiset, yksilöt, identiteetit sekä heidän elämää haastavat elämäntilanteet, joiden seurauksena jokaisen oikeus ihmisarvon mukaiseen elämään on jatkuvasti koetuksella. Suomessa tiedetään ruoka-apuun turvautuvan yli 200 000 ihmistä. Elinkustannuksien kasvaessa köyhyydestä kärsivien kotitalouksien määrä on kasvussa ja tällä hetkellä köyhyysrajan alapuolella on jo melkein 300 000 kotitaloutta. Tämän lisäksi 900 000 ihmistä on ”veitsen terällä” suistua köyhyysrajan alapuolelle, jos elinkustannukset jatkavat merkittävää kasvuaan. Ulkopuolelta osallisuuteen-valokuvanäyttelyssä pystyttiin nostamaan esiin pieni murto-osa heistä, vaikka jokainen ansaitsisi tulla nähdyksi ja kuulluksi omalla elämäntarinallaan.

Idea valokuvanäyttelystä esiteltiin syyskuun alussa valtakunnalliselle Ruoka-apu.fi-verkostolle, jossa kannustettiin ruoka-aputoimijoita ympäri Suomen mukaan näyttelyprojektiin. Tarkoituksena oli, että ruoka-aputoimija rohkaisee omia asiakkaitaan mukaan, haastattelee heidät sekä auttaa valokuvan ottamisessa. Koska haastattelussa käytetyt kysymyksien tiedettiin johtavan hyvin henkilökohtaisiin keskusteluihin, koettiin tärkeäksi, että haastattelija oli ennestään tuttu ja turvalliseksi koettu henkilö. Valokuvanäyttelyyn saatiin mukaan 13 ihmisen kuvat ja tarinat, joista 5 on hankkeen ulkopuolisien ruoka-aputoimijoiden haastattelemia elämäntarinoita.

Hankkeessa koettiin tärkeäksi, että valokuvamateriaalia käsittelevä yhteistyökumppani kokisi aiheen parissa työskentelyn merkitykselliseksi, ja että kumpikin osapuoli hyötyisi kumppanuudesta. Tämän pohjalta otettiin yhteyttä Helsingin kaupungin nuorten Mediakylpylän video työpajaan, mikä tarjoaa työkokeilupaikkoja 17-29-vuotiaillle työttömille helsinkiläisille oman osaamisen kehittämiseen. Mediakylpylän video- työpajalta löytyikin innokas ryhmä ja heidän ohjaajansa mukaan projektiin.

Kokemuksia valokuvanäyttelyprosessista

Valokuvanäyttelyyn osallistuneet kertoivat kokeneensa yhteisen haastatteluhetken olleen merkityksellinen. Osa koki, ettei ollut koskaan aikaisemmin päässyt kertomaan koko elämätarinaansa sekä nostamaan esiin asioita, jotka vaikuttivat heidän tämän hetkiseen elämään heikentävästi. Monien osallistuneiden kanssa haastatteluun kului muutamia tunteja, koska valokuvanäyttelyn punaisena lankana kulki ajatus ihmisen kuulluksi tulemisen tarpeesta ja sen mahdollistamisesta. Osallistujat saivat myös itse pohtia ja suunnitella, minkälainen valokuva heistä tai heidän haluamastaan kohteesta otettiin kuvaamaan heidän elämäntarinaansa.

Valokuvanäyttelyn julkaisemisen jälkeen osa osallistujista antoi palautetta, että koki näyttelyn tuovan ruoka-apuun turvautuvien ihmisten elämäntilanteiden moninaisen kirjon hienosti esille. Moni koki olevansa mukana jossakin suuressa ja merkityksellisessä asiassa sekä koki olevansa ylpeä oman tarinansa esillä olosta. Valokuvat lahjoitetaan osallistujille ja niiden toivotaan toimivan projektista muistuttavana voimauttavana kokemuksena.

Työpajan ohjaaja Emilia Mäkinen kertoi valokuvanäyttelymateriaalin parissa työskennelleen noin 10 hengen ryhmä, joille monille aihe oli jo ennestään tuttu ja sen tuominen esille koettiin tärkeäksi. Hän kertoi, että nuorten ryhmässä oli noussut ajatuksia ja keskustelua erityisesti siitä, kuinka ruoka-apuun turvautumiseen johtavia syitä voitaisiin ennaltaehkäistä ja ongelmiin puuttua jo varhaisessa vaiheessa.

Valokuvanäyttelyn avajaistapahtuma

Valokuvanäyttelyn tavoitteena on herättää yhteiskunnallista keskustelua sekä lisätä tietoutta päätöksenteon ja palvelujärjestelmän kehittämisen tueksi ruoka-apuun turvautuvista ihmisistä, ruoka-apuun turvautumisen syistä sekä ajatuksia ratkaisuista, joilla ruoka-apuun turvautuvat ihmiset kokevat olevan vaikutusta heidän elämäntilanteidensa parantumiseen. Valokuvanäyttelyllä pyritään myös hälventämään ruoka-apuun turvautumiseen liittyvää turhaa häpeää.

Valokuvanäyttelyn avajaistapahtuma järjestettiin 28.11. Sellon kirjastossa, Espoossa. Hankkeessa koettiin tärkeäksi yhdistää valokuvanäyttelyn avajaisiin hyvin ajankohtaisen ja koko yhteiskuntaa koskettavan keskustelun ruoka-avun merkityksestä siihen turvautuville ihmisille, ruoka-avun tämän hetkisestä tilanteesta ja sen tulevaisuuden mahdollisuuksista sekä pohtia, kuinka ruoka-apuun turvautuvien ihmisten hyvinvointia voitaisiin edistää ruoka-avun keinoin. Paneelikeskusteluun osallistuivat ruoka-avun kokemusasiantuntijat Terttu (Tepa) Korhonen ja Risto Lyytinen, ruoka-aputoimijoiden edustajat Arja Pietarila Manna-Apu ry:stä, Heikki Hursti Hurstin-Apu ry:stä ja Anu Kuokkanen Stadin Safkasta sekä Eduskunnan köyhyysryhmän puheenjohtaja Antero Laukkanen.

Kokemusasiantuntijat kertoivat ruoka-apuun hakeutumisen syistä ja ruoka-avun merkityksestä heidän elämässään. Ruoka-apu ei ole vain ruoka-apua, vaan myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Ulkopuolelta osallisuuteen -hankkeen kaltaista toimintaa tulisi olla enemmän. Puheenvuorot olivat vaikuttavia ja toivat hyvin esille, että kuka tahansa meistä voi juotua turvautumaan ruoka-apuun. Ruoka-apu on monelle välttämätöntä arjesta selviämiseen, mutta sen saavutettavuudessa on vielä haasteita. Ruokaa ei aina saa riittävästi, eikä kaikilla ole mahdollisuutta sitä edes hakea. Työkokeiluun osallistuva ei esimerkiksi pääse ruoka-avuun keskellä päivää. Ruoka-apua ei myöskään ole tarjolla joka alueella, jolloin kynnykseksi voi muodostua julkisen liikenteen kalliit liput.

Ruoka-aputoimijat nostivat esille hävikin vähentyneen määrän ja ruoka-avun kasvaneen tarpeen.  He näkivät, että yhteistyötä ruoka-avun toimijoiden kesken on tärkeää lisätä sekä kehittää ruoka-aputoiminnan yhteisöllisyyttä. Keskiössä tulisi olla ruoka-avun asiakkaiden toimijuus ja osallisuuden lisääminen. Ruoka-avun lisäksi tulisi olla palveluohjausta. Hyviä kokemuksia on esimerkiksi jalkautuvasta sosiaalityöstä. Ruoka-avussa tarvitaan monenlaisia toimijoita.

Kansanedustaja Laukkanen tunnistaa Hyvä Arki ry:n hallituksen puheenjohtajana ruoka-aputoimijoiden huolet. Ruoka-aputoimijoiden heikko tilanne ei hänen mukaansa kuitenkaan saa riittävästi huomiota eduskunnassa. Ruoka-aputoiminta on kustannustehokasta ja vaikuttavaa, mutta valtion rahoitus on riittämätöntä. Laukkasen mukaan perusturvan tasoa nostamalla tarvetta turvautua ruoka-apuun voitaisiin vähentää. Hänen mukaansa autettavia tulee kuitenkin aina olemaan.  

• Ulkopuolelta osallisuuteen näyttely on nähtävillä sähköisesti täällä.

• Katso valokuvanäyttelystä koostettu video: Ulkopuolelta osallisuuteen – paneelikeskustelun introvideo – YouTube

Kirjoittajat: Petra Vigell Ulkopuolelta Osallisuuteen -hankkeesta sekä kokemuksia valokuvanäyttelyn avajaistapahtumasta kertoi Niklas Vaalgamaa SPR:ltä Ruoka-avun valtakunnallisen järjestökoordinaation kehittämishankkeesta.