Aiheina ruoka-aputoimijoiden verkkotapaamisessa 3.3.2022
- Joakim Zitting, Diak: KoMa-tutkimushankkeen alustavat tulokset koskien ruoka-aputoimintaa
- Miia Nahkuri, SOSTE: Järjestöt ja hyvinvointialueet – mitä ruoka-aputoimijoiden tulisi tietää sote-uudistuksesta?
- Mitä kuuluu SPR:n järjestökoordinaation kehittämishankkeelle? Jenni Passoja, SPR
Joakim Zitting Diakista kertoo KoMa-tutkimushankkeen tuloksista
Kyseessä on ESR-rahoitteinen tutkimushanke, joka on Tampereen yliopiston projekti ja jossa on useampi osatoteuttaja. Tavoitteena on ruoka-avussa asioivien lisäksi tutkia asunnottomuutta ja matalankynnyksen toimintaa.
Ruoka-apua koskevassa osiossa, aineistoa kerättiin sekä jalkautumalla ja yhteistyössä ruoka-aputoimijoiden kanssa. Aineisto on kerätty vuoden 2021 lopussa. Kokoon saatiin noin 900 vastausta ympäri Suomen. Aineisto kerättiin 30 % yhteisruokailuista ja 70 % ruokajaoista. Vastaajajoukko oli suurelta osin yli 60-vuotiaita. Suunnitelmissa on vielä täydentävät ryhmähaastattelut vieraskielisille.
Vastaajista noin 40 % oli aloittanut ruoka-avussa asioinnin vuoden 2020 aikana, jolloin koronapandemia käynnistyi. Tutkimuksen tuloksissa ruokakassijako verrattuna yhteisöruokailuun osoittaa, että ruokakassijaossa on suhteellisesti enemmän työttömiä hakijoita. Yhteisruokailut taas vetävät eläkeläisiä enemmän. Korona-aika on lisännyt ruoka-avussa asiointia. Pienillä paikkakunnilla korostuu EU-ruoan osuus.
Tutkimuksessa hyödynnetään myös Ruoka-apu.fi:n tilastotietoja, jotka kattavat yli 24 000 vuonna 2021 järjestettyä ruoka-aputapahtumaa. Ruoka-apu.fi antaa kattavasti tietoa ruoka-avun järjestämisen moninaisuudesta.
Hanke haluaa lämpimästi kiittää kaikkia, jotka ovat osallistuneet aineiston keräämiseen.
KoMa-projektin seminaari Tampereella (myös etäosallistuminen onnistuu) 12.5.2022, tarkoituksena enemmänkin keskustella siitä miten korona-aika on vaikuttanut heikossa asemassa oleviin ja heille järjestettäviin palveluihin. https://projects.tuni.fi/koma/tapahtumat/989/
SOSTEn Miia Nahkuri kertoo sote-uudistuksesta ja hyvinvointialueista ruoka-aputyön näkökulmasta.
SOSTE on valtakunnallinen kattojärjestö sotejärjestöille (240), mutta myös kuntia on jäsenenä. Hyvän elämän edellytyksiä kaikille on SOSTEn tärkeä lause. Suomessa on yli 100 000 rekisteröityä yhdistystä ja yli 2500 säätiötä. Järjestökenttä on monenkirjavaa.
Soteuudistus on historiallisen suuri ja uudistus kestää vuosia. Hyvinvointialueille siirtyy sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Maaliskuun alusta 2022 aluevaltuustot ovat aloittaneet hyvinvointialueiden valtuuskauden. Väliaikaishallinto on päättynyt helmikuun 2022 loppuun. Järjestämisvastuu siirtyy kokonaan hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta.
Hyvinvointialueen organisoituminen ja palvelujen järjestäminen on aluevaltuustojen käsissä. Toimeenpano on nyt käynnissä, mutta alueelliset erot ovat edelleen suuria. Ministeriö tuottaa alueittaista tietoa aluehallinnon vaiheista. Hyvinvointialueet ovat hyvin erilaisessa tilanteessa järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön osalta. Joissakin paikoin on jo tehty, mutta monissa paikoin joudutaan rakentamaan uudet tavat tehdä yhteistyötä.
Sekä kunnilla että hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja yhteistyöhön tämän osalta. Kuntien järjestöavustukset ovat edelleen iso kysymysmerkki tulevaisuuden osalta. Vuoden 2023 avustamisen jatkuminen on epäselvää. Monin paikoin on asia vielä keskustelematta ja päättämättä. Kun ei ole vielä tehty linjauksia, on mahdollista vaikuttaa asiaan!
Hyvinvointialueilla on nyt strategiat valmistelussa. Valtuustot päättävät nyt myös miten alueellista valtaa jaetaan. Tämä kaikki kirjataan hallintosääntöön, jossa pitäisi eritellä myös järjestöyhteistyötä. Monilla alueilla pyritään saamaan järjestöt mukaan valmisteluun. Kannattaa seurata miten oman alueen prosessi etenee.
Hyvinvointialueiden uusiin päättäjiin ja kuntien viranhaltijoihin voi nyt vaikuttaa kertomalla järjestöjen tuomasta alueellisesta lisäarvosta. Voisi olla järkevää kuvata omaa toimintaa ja sen tuomia vaikutuksia kohderyhmän osalta. Tärkeää on muistuttaa myös järjestökentän moninaisuuden tarpeesta.
Mitä ruoka-aputoimijoiden kannattaa siis tehdä nyt:
- seurata aktiivisesti oman hyvinvointialueen käynnistymistä
- tutkia onko alueella jokin järjestöille suunnattu vaikuttamistoimielin
- pyrkiä kuvaamaan lyhyesti oma toiminta ja varsinkin sen tuoma lisäarvo alueen ihmisille
- pitää eritavoin mölyä omasta toiminnasta
- tutustua oman alueen vaikuttamiskanaviin
- tutustua alueen muiden toimijoihin ja tiivistää yhteistyötä
- tehdä yhdessä alueen ruoka-aputoiminnasta koontia ja lähettää se alueen valtuutetuille
- tutustua SOSTEn alueellisen muutostukityön työntekijöihin ja ryhtyä seuraamaan heidän työtään
SPR:n Jenni Passoja kertoo kansallisesta järjestökoordinaation kehittämishankkeesta.
Hankkeen tavoitteena on luoda kansallinen järjestökoordinaation toimintamalli, koota järjestökenttää ja luoda edustuksellinen neuvottelukunta. Työtä tehdään monien muiden järjestöjen ja ruoka-aputoimijoiden kanssa.
Valtakunnallisesti keskinäisen yhteistyön tavoite on iso. Tarkoitus on saada kokonaiskuva suomalaisesta ruoka-apukentästä. Keinoina ovat aiemmat tutkimukset, selvitykset ja tutustuminen konkreettisesti ruoka-aputoimijoihin. Ovat tutustuneet jo 36 ruoka-aputoimijaan, joista yleisenä havaintona se, että kenttä on todella moninainen, mutta haasteet ja kysymykset ovat yhteisiä. Hankkeessa on tehty logistiikkaselvitys, joka tulee kevään aikana jakoon kaikille.
Kansallisessa koordinaatiohankkeessa työskentelevät myös hankesuunnittelija Niklas Vaalgamaa ja hankekoordinaattori Maria Viljanen. Työntekijöihin voi olla yhteydessä, jos haluaa keskustella aiheesta lisää tai kutsua kylään. Hankkeeseen voi tutustua https://www.punainenristi.fi/tyomme/ruoka-apu/ruoka-avun-jarjestokoordinaation-kehittamishanke-2021-22/
Hankkeen organisoima ruoka-avun valtakunnallinen webinaari on 26.4. Lämpimästi tervetuloa mukaan. https://ruoka-apu.fi/tapahtuma/spr-ruoka-avun-valtakunnallinen-webinaari/
Tulossa: Ruoka-apu, enemmän kuin ruokaa? -webinaari 7.4.
Huhtikuussa ei ole ruoka-aputoimijoiden verkkotapaamista, koska 7.4. on pääkaupunkiseudun ruoka-apuverkoston järjestämä, kaikille avoin Ruoka-apu, enemmän kuin ruokaa? -webinaari klo 10-12.30.
Lisätietoja ja linkki ilmoittautumiseen.
Muistion kirjasi Anne Hyyrynen
Mukaan ruoka-aputoimijoiden verkkotapaamisiin
Valtakunnallisia verkostotapaamisia ruoka-aputoimijoille järjestetään joka kuun ensimmäisenä torstaina klo 12-14 Teams-alustalla. Tarjolla ajankohtaisia asiantuntija-alustuksia ja mielenkiintoista keskustelua!
Tapaamisiin ovat tervetulleita ruoka-aputoimijat ja yhteisöllisten ruokailujen järjestäjät yhdistyksistä, seurakunnista ja muista yhteisöistä ympäri Suomen. Tapaamiset järjestetään Ruoka-apu.fi:n, Sininauhaliiton ja SPR:n yhteistyönä.
Osallistumislinkki toimitetaan ilmoittautumisen jälkeen.