Vähennetään hävikkiä ja ohjataan ateriapalveluissa ylijäänyt ruoka tarjolle ihmisille

Keväällä 2023 käynnistyneessä Food waste ecosystem – ruokahävikin vähentäminen ja hävikkiruoan hyödyntäminen -hankkeessa keskitymme hävikin osalta ravitsemispalveluihin ja toisaalta laajempaa katsottuna ruokahävikkiekosysteemin rakentamiseen.

Tarjoamme hankkeessa konkreettista tukea hävikin mittaamiseen, vähentämiseen ja hyödyntämiseen niin kunnallisille ravitsemispalvelutoimijoille kuin yksityisille ravintoloille pääkaupunkiseudulla. Yrityksillä on myös mahdollisuus saada hankkeesta tukea liiketoimintansa kestävämpään kehittämiseen ja esimerkiksi uuden liiketoiminnan ideoimiseen niin hävikkiruokaan kuin elintarvikejätteeseen liittyen. Tarkoituksenamme on lähteä pienin askelin rakentamaan koko pääkaupunkiseudun laajuista ruokahävikkiekosysteemiä, yhdessä ruoka-alan sektorin, kiertotaloustoimijoiden ja muiden tahojen kanssa. Ruokahävikki on teema, joka tarjoaa kiertotalouden näkökulmasta monenlaisia, potentiaalisesti arvoa tuottavia yhteistyömahdollisuuksia ja jonka ympärille on mahdollista luoda ekosysteemimäisesti toimivaa kokonaisuutta.

Yhtenä tärkeänä tavoitteenamme on kehittää yhdessä ravitsemispalveluiden ja ruoka-aputoimijoiden kanssa pääkaupunkiseudulle toimintamallia siihen, että ateriapalveluissa, kuten esimerkiksi kouluissa, ylijäänyttä ruokaa saataisiin jaettua ruoka-avun verkoston kautta ruoka-apua tarvitseville ihmisille. Toimintamallia on tarkoitus luoda ja päästä pilotoimaan tänä vuonna hankkeesta kiinnostuneiden sopivien tahojen kanssa. Tähän mennessä olemme keränneet kehittämistyötä varten tietoa haastattelemalla ateriapalveluiden tilaajia ja tuottajia pääkaupunkiseudulla sekä haastattelemalla pääkaupunkiseudun ruoka-aputoimijoista Vantaan Yhteistä pöytää, Helsingin Stadin Safkaa ja Espoon ruoka-apuverkostoa, jotka ovat tiiviisti mukana hankkeessa ja toimintamallin kehittämisessä.

Ateriapalveluiden ylijäämäruoan hyödyntämisestä löytyy erilaisia, innostavia esimerkkejä eri puolita Suomea ja olemme toistaiseksi käyneet tutustumassa kahteen eri malliin: Tampereen ruokapankin ja Vaasan ruoka-apu ry:n toimintamalleihin. Molemmat ovat upeasti toimivia malleja, joissa ateriapalveluissa ylijäänyttä ruokaa jaetaan alueen ihmisille ruoka-avun verkoston kautta. Yhteisenä nimittäjänä on se, että sitoutuneen ja määrätietoisen työn myötä on löydetty toimivia ratkaisuja lahjoittamisen käynnistämiseksi ja sen pitkäjänteiseksi toteuttamiseksi. Olemme keränneet oppeja talteen näistä vierailuista ja myös aiemmista hankkeista ja kokemuksista toimintamallin kehittämistä varten.

Esitän lopuksi haasteen: Olisiko meidän mahdollista ottaa Suomessa tavoitteeksi, että kunnallisissa ateriapalveluissa, kuten kouluissa, ylijäänyt ruoka saataisiin ohjattua ihmisten lautasille ja saisimme painettua roskiin päätyvän hävikkiruoan määrän minimiin? Keinoja on monia: esimerkiksi Tuusulassa ikäihmiset voivat ruokailla koulun tiloissa tiettynä ajankohtana pientä maksua vastaan tai ruokaa voidaan lahjoittaa ruoka-apuun, kuten toimitaan jo joillakin paikkakunnilla ja pienimuotoisesti myös pääkaupunkiseudulla.

Ateriapalveluhävikin täysmääräisessä hyödyntämisessä tarvitaan tahtotilaa, luovaa ajattelua ja useiden eri toimijoiden sitoutumista. Pystymme siihen yhdessä, koska ruokahävikin hyödyntäminen on kaikkien jakama yhteinen tavoite.

Kiinnostuitko? Ota meihin yhteyttä, niin jutellaan tarkemmin!

Food waste ecosystem – ruokahävikin vähentäminen ja hävikkiruoan hyödyntäminen -hanketta koordinoi Vantaan kaupunki, joka toteuttaa hanketta yhdessä Helsingin kaupungin, Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Hankkeen toiminta-aika on 1.4.2023 – 31.3.2026 ja se rahoitetaan Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuella (60 %). Rahoittava viranomainen on Uudenmaan liitto.