Voisiko tulevaisuudessa siintää Suomi, jossa ruoka-apua ei enää tarvita?

Eduskunnan pikkuparlamentissa 21.5.2025 Sosten järjestämässä seminaarissa pohdittiin, voisiko meillä tulevaisuudessa olla Suomi, jossa ruoka-apua ei enää tarvita. Tässä blogissa reflektoin tilaisuudessa kuultujen puheenvuorojen näkemyksiä ja niistä heränneitä ajatuksia. Osallistuin itsekin seminaariin puheenvuorolla yhdessä kollegani Niklas Vaalgamaan kanssa.

Tulevaisuutta miettiessä on hyvä kääntää katse hetkeksi historiaan. Laman aikaan 1990-luvulla ruoka-avun poikkeustilasta tuli uusi normaali Suomessa. Ennen 1990-luvun alun lamaa ajateltiin, että riittävä, kunnollinen ja terveellinen ravinto olisi sosiaaliseen yhdenvertaisuuteen perustuvassa ja terveyserojen kaventamiseen tähtäävässä Pohjoismaassa itsestäänselvyys. Mutta sitten romahti Neuvostoliitto ja sen mukana maan talous, pankit, työpaikat ja ihmisten unelmat.

Hyvinvointivaltion rakenne ei kestänyt tällaista taloudellista myllerrystä. Alettiin ajatella ja puhua, että sen ylläpitäminen on jatkossa liian kallista. Hyvinvointivaltion suojaverkkoa ei lähdetty korjaamaan, vaikka se ei enää kannatellut ihmisiä. Aikalaiset muistavat kuvat ruokajonoista, jotka kiemurtelivat kaupunkien kortteleiden kivijalkojen vierustoilla. Ruoka-avusta tuli muutamassa vuodessa päättäjien tekemisten ja tekemättä jättämisten summa ja uusi normaali, joka jäi elämään.

Vaikka köyhäinhoitoa ja materiaalista apua oli tarjottu suomalaisissa yhteisöissä likipitäen aina, annettiin nyt hyvinvointivastuun osittain valua kolmannelle sektorille. Toimijat, kuten erilaiset seurakunnat ja järjestöt ottivat avun tarvitsijat vastaan ja alkoivat tarjota ruoka-apua vähintään oheistoimintanaan. Pikkuhiljaa toiminta kehittyi avuksi, joka sai rahallista tukea yhteiskunnan virallisilta instituutioilta.

Ruoka-apu toimintana järjestäytyi ja vakiintui ruoka-avun tarve moottorinaan. Järjestäytyneiden ruoka-aputoimijoiden määrä kasvoi.

Riittääkö pelkkä sosiaaliturvan uudistus poistamaan ruoka-avun tarvetta?

Nyt ruoka-aputoimijoita arvioidaan olevan noin 1000 (Ruoka-apu.fi 2024). He tarjoavat ruoka-apua eri muodoissaan arvioilta 200 000 ruoka-apua tarvitsevalle ihmiselle.

Sosiaaliturvan uudistaminen on parhaillaan parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean käsittelyssä. Tutkijat ja kansalaistoimijat ovat kuitenkin todenneet melko yksimielisesti, että riittävän sosiaaliturvajärjestelmän lisäksi tarvitaan lukuisia uudistuksia markkinoille ja osallisuustoimintaan.

Olisiko ruoka-avuton Suomi siis mahdollinen tulevaisuudessa, jos uudistuksen myötä sosiaaliturvajärjestelmä olisi riittävä?

Eduskunnan pikkuparlamentissa järjestetyssä seminaarissa toukokuun lopulla puhuneet tutkijat toivat esille muun muassa sen, että ruoka-avuton Suomi olisi teoriassa mahdollinen, mutta kyse ei ole vain taloudellisesta kysymyksestä. Siihen kietoutuu syvästi eriarvoisuus, häpeä köyhyydestä ja avunsaajien arvostus tai sen puute. Keskeistä on ruoka-avun tarpeen taustalla olevien syiden purkaminen.

Ruoka-apua tekevät kansalaisjärjestöt ja seurakunnat ovat keskusteluissa tuoneet esille tavoitteen tulevaisuudesta, jossa perusturva takaisi sen, että ruoka-avulle ei olisi tarvetta enää kuin poikkeuksellisen ja lyhytaikaisen hätäavun muodossa. Tällöin ruoka-apu olisi kansalaistoimijoiden ja kuntien hyvinvointityön yhteistoimintaa.

Ruoka-apu on keino tavoittaa syrjään jättäytyneitä ihmisiä, joita ei muuten tavoiteta. He ovat ihmisiä, jotka ovat väsyneet palvelujen saannin vaikeuteen. Heille ruoka-aputapahtumat voivat olla merkittävä palvelu, jossa he voivat saada ohjausta julkisen palvelun tai etuuksien piiriin.

Kirjoittaja: Tuula Sundman, asiantuntija, Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaation kehittämishanke (STEA)

Blogitekstissä on vapaasti lainattu professori Tiina Silvastin, yliopistonlehtori Tuomo Laihialan, tutkijatohtori Marjukka Laihon ja Sininauhaliiton toiminnanjohtaja Pekka Lundin puheenvuoroja Sosten järjestämästä Voisiko olla tulevaisuus, jossa ei tarvita ruoka-apua? -seminaarista 21.5.2025.

Linkki Sosten järjestämän tilaisuuden tallenteeseen, josta löytyy tutkijoiden, kansalaistoimijoiden ja poliitikkojen käymä keskustelu aiheesta https://www.soste.fi/tapahtuma/voisiko-olla-tulevaisuus-jossa-ei-tarvita-ruoka-apua/.