Euroopan ruokapankkien liitto FEBA Suomessa: Ruoka-aputoimijoiden laajempi yhteistyö on avunsaajan etu

Euroopan ruokapankkien liiton FEBA:n missiona on ehkäistä elintarvikejätettä ja parantaa ruokaturvaa Euroopassa tukemalla ja kehittämällä ruokapankkeja ja ruokapankkiverkostoja. Tällä hetkellä jäseniin kuuluu 30 maata, joista 24 ovat täysjäseniä ja 6 liitännäisjäseniä. Liiton toimintaa pyöritetään Brysselistä käsin, mutta toiminnan sydän on jäsenmaita edustavista järjestöistä muodostuva verkosto, joka kokoontuu vuosittain niin lähi- kuin etäyhteyksin. Parhaimmillaan verkostoyhteistyö mahdollistaa uusien ratkaisujen kehittämisen ja jakamisen. Ruokapankkeja verkostossa on noin 350, joiden kautta ruoka-apu saavuttaa vuosittain noin 13 miljoonaa ihmistä. Erityisesti isommissa asutuskeskuksissa ruokapankit/hävikkiterminaalit selkeyttävät yhteistyötä kauppojen ja muiden lahjoittajien kanssa, vähentävät toimijoiden päällekkäistä työtä ja mahdollistavat laajemman tuotevalikoiman päätymisen ruoka-apua järjestävälle toimijalle.

FEBA:n edustaja Balazs Cseh vieraili Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaatiohankkeen mukana kolmessa hävikkiterminaalissa: Stadin Safkassa, Tampereen Ruokapankissa ja Vantaan Yhteisessä Pöydässä. Vierailun tavoitteena oli tutustua hävikkiterminaalien toimintaan, esitellä FEBA:n toimintaa ja jäsenyyden etuja sekä velvoitteita suomalaisille toimijoille. Lisäksi vierailun antia oli verkostoituminen ja keskustelut ruoka-avun koordinaation kehittämishankkeen kanssa ruoka-avun teemoista. Vierailujen aikana hävikkiterminaalit esittelivät paitsi tilojensa logistiikkaa ja toiminnan käytännön toteutusta, myös terminaalitoiminnan ympärille rakentuneita paikallisten ruoka-aputoimijoiden verkostoja ja toiminnan vaikuttavuutta. Erityistä kiitosta Suomessa sai muun muassa Tampereen ruokapankin sosiaalisen marketin laaja valikoima sekä terminaalien panostus allergeenien merkitsemiseen, jotta ruoka-apu olisi mahdollisimman saavutettavaa ja turvallista.

Vierailujen aikana keskusteluja käytiin muun muassa rahoituksen hankkimisesta julkisen rahoituksen vähentyessä ja ruoka-avun tarpeen kasvaessa. Ruoka-apukentän rahoituksen murroksessa katseet kääntyvät myös yksityiselle sektorille, jonka antamassa tuessa nähdään kasvattamisen varaa. Useimmissa maissa proaktiivinen varainhankinta on välttämätöntä työn jatkuvuuden turvaamiseksi, vaikka osarahoitusta saataisiin julkiselta sektorilta. Toisaalta Euroopasta kuultiin myös positiivisia viestejä: Kansainväliset ja kansalliset verkostot ovat useissa maissa mahdollistaneet neuvottelut suurien kauppaketjujen ja yritysten kanssa. Useat yritykset ovat heräämässä siihen, että ruokapankkeja tukemalla voidaan osallistua ilmastotyöhön ja tehdä hyvää.

Myös FEBA vastaanottaa ja jakaa vuosittain yrityksiltä saatuja lahjoituksia jäsenmaihin innovaatio- ja kehitystarkoituksessa. Rahoitusta on annettu muun muassa uuden kaluston hankkimiseen, sähköisten raportointityökalujen käyttöönottoon ja henkilöstökustannuksiin. Varainhankinnan tavoitteena on tehokas ja kattava ruoka-apu, jonka kautta hävikkiruokaa saadaan kerättyä ja jaettua entistä enemmän. Oman toimintansa kustannusten kattamiseen, uusien jäsenyyksien rakentamiseen ja Euroopan ruokapankkitoiminnan kehittämiseen FEBA saa rahoitusta myös Euroopan Unionilta.

Osa FEBA:n työtä on vaikuttaminen päättäjiin Euroopan tasolla esimerkiksi EU:n elinten kautta. Vaikuttamistyöllä pyritään parantamaan ruoka-avun toimintaedellytyksiä esimerkiksi helpottamalla ruoan lahjoittamista ja korostamalla ruoka-aputoiminnan positiivisia ympäristövaikutuksia ruokahävikin hyötykäytön kautta. Yleinen viesti eurooppalaisilta ruoka-aputoimijoilta resonoi myös kotimaan kentällä: Toiveena on, että ruoka-aputoiminnan haasteiden ratkaiseminen ei jää yksin toimijoiden itsensä harteille, vaan avun turvaamisesta tehdään julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja yritysten yhteinen tehtävä.