Ruoka-avun tarpeessa olevien ja auttajien asema on heikentynyt: Kestävän ruoka-avun kehittämisryhmän tilannekuva 2025

Joukko maamme keskeisiä ruoka-apua järjestäviä toimijoita asiantuntijoineen muodostaa Kestävän ruoka-avun kehittämisryhmä -nimisen verkoston. Se kokoontui seitsemännen kerran viime vuoden marraskuussa keskustelemaan ruoka-avun tilannekuvasta, ruoka-aputoimijoiden taloudellisten resurssien heikentymisestä sekä ruoka-avusta osana valmiutta ja varautumista. Tässä blogitekstissä kerrotaan verkoston käymistä keskusteluista.

Kestävän ruoka-avun kehittämisryhmä on kokoontunut säännöllisesti vuodesta 2023 alkaen Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaation kehittämishankkeen johdolla. Ryhmässä on vankkaa ruohonjuuritason kokemusta haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten auttamisesta. Ryhmän jäsenten raportoiman tilannetiedon mukaan kuluvalla vaalikaudella ihmisten ruoka-avun tarve on syventynyt ja taloudellisen avun tarve monimuotoistunut. Lisäksi STEA:n rahoitukseen sekä palkkatukeen kohdistuneiden leikkausten vuoksi järjestöjen resurssit ovat merkittävästi heikentyneet.

Järjestöjen ja toimijoiden keräämä tieto kertoo haavoittuvuuksien kasaantumisesta

Haavoittuvuus käsitteenä tarkoittaa sitä, että ihminen on yhteiskunnan jäsenenä altis haitoille, jotka vaikeuttavat kykyä selviytyä arjesta. Haavoittuvuus ei ole ihmisen ominaisuus, vaan se kuvaa tilannetta, missä ihminen elää. Haavoittuvuus kertoo siitä, minne ja miten apua tulee kohdentaa.

Kestävän ruoka-avun kehittämisryhmän tilannetiedon mukaan erityisesti seuraavat ryhmät ovat enenevässä määrin alttiita ruoka-avun tarpeelle: yksinhuoltajaperheet, lapsiperheet, Ukrainasta sotaa paenneet ja ulkomaalaiset opiskelijat. Pääkaupunkiseudulla on myös huomattu, että nuoret tulevat nälkäisinä nuorisotaloille ja hävikkiterminaalista onkin toimitettu niihin syötävää. Ruoka-apua tekevät järjestöt ja toimijat todistavat, että ihmisten rahat ovat vähissä, monimutkaiset tilanteet ovat muuttuneet vielä monimutkaisemmiksi. Ruoka-avun tarpeen määrä kasvaa, mutta jaettavaa ruokaa on samassa määrin tai vähemmän kuin aikaisemmin.

Myös järjestöt ovat entistä haavoittuvampia

STEA:n avustusmäärärahat ovat vähentyneet. Avustusten leikkaukset ovat jo johtaneet konkursseihin ja toiminnan alasajoon ruokajakoa tarjonneissa yhdistyksissä esimerkiksi Vaasassa, Kotkassa ja Haminassa. On pieni mahdollisuus, että alueilla, joita toiminnan leikkaukset ovat koskeneet, pääsevät uuden haun piiriin 2027. Järjestöt ovat myös altistuneet palkkatuen ja kuntouttavan toiminnan muutoksiin, jotka ovat vähentäneet ruoka-avussa toimivien työntekijöiden määrää.

Järjestöissä on kuitenkin voimaa sopeutua ja parantaa yhteistyötä

Kestävän ruoka-avun kehittämisryhmän keskusjärjestöt kertovat, että rahoituksellisten haasteiden keskellä aktiiviset paikallistoimijat ovat kekseliäitä selviytymään muutoksista, mm. vähentämällä ruoka-aputapahtumien määrää. Tähän on lähdetty, koska vapaaehtoiset kokevat, että ruoka-apu tuo kivaa ja hyvää toiminnallista lisää arkeen. Ruoka-aputyössä koetaan olevan vetovoimaa. Tehdään mitä pystytään, kohdataan ihmisiä ja annetaan ohjausta.

Ruoka-avun kohdentamista niukkuuden aikoina tulee kehittää ja apua suunnata sinne, missä sitä tarvitaan. Kohdentamisen ratkaisuun kannattaa käyttää voimavaroja. Kohdennetussa toiminnassa on helpompi vastata ihmisten tarpeisiin. Verkostoyhteistyöllä ruoka-avun kohdentamista pystytään tekemään. Toimijoiden kannattaa verkostoitua paikallisesti ja valtakunnallisesti, kuten hävikkiterminaaliverkoston esimerkki kertoo. Valtakunnallinen verkosto voi toimia yhteisenä vaikuttajatahona.

Kestävän ruoka-avun kehittämisryhmä:

Kotimaisen avustustyönliitto Koa ry – Kirkkohallitus – Ruoka-apu.fi/Kirkkopalvelut – Sininauhaliitto ry – Stadin Safka – Suomen Helluntaikirkko – Suomen Punainen Risti – Työttömien Keskusjärjestö ry – Vantaan Yhteinen Pöytä – ViaDia ry. Lisäksi ryhmään kuuluvat Ruokavirasto, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Ryhmä kokoontuu seuraavan kerran toukokuussa 2026.