Ensimmäinen vuosi täyteen ruoka-avun järjestökoordinaation kehittämishankkeelle  


Kirjoittajat: Maria Viljanen ja Niklas Vaalgamaa ruoka-avun järjestökoordinaation kehittämishankkeesta.

Ruoka-aputoiminta, 2022, Uusikaupunki

Ruoka-avun järjestökoordinaation kehittämishankkeen pohjana on ollut Pääkaupunkiseudun sosiaalialan kehittämiskeskus Soccan selvityksen ehdotus. Toiminnassa keskitytään valtakunnallisen ruoka-avun tilanteen selvittämiseen, yhteistyömallien kehittämiseen sekä ruoka-avun toimijoiden yhteistyön tiivistämiseen. SPR:llä on myönnetty kehittämishankkeelle valtionavustusta vuoden 2023 marraskuuhun ja tämän avustuksen turvin kehittämistyötä ja toimintasuunnitelmaa viedään eteenpäin. Mukana kehittämistyössä ovat olleet Kirkkopalvelut, Samaria, Sininauhaliitto, Työttömien Keskusjärjestö, ViaDia, Stadin Safka ja Vantaan Yhteinen pöytä. Kehittämistyössä mukana olleet toimijat ovat kokoontuneet kuusi kertaa. 

Verkoston viimeisin tapaaminen oli 2.11. Kokouksessa päätettiin, että verkosto jatkaa toimintaansa, mutta muuttaa nimensä Kestävän ruoka-avun kehittämistyöryhmäksi. Alun perin Soccan raportissa ehdotettiin neuvottelukunnan perustamista, mutta nyt päädyttiin kehittämistyöryhmä -nimeen, koska se kuvaa paremmin ryhmän toimintaa. Tavoitteena on kehittää ruoka-apua yhdessä, valtakunnallisesti, pienet toimijat huomioon ottaen.  Mukaan kutsutaan myös muutamia valtakunnallisia toimijoita lisää ja tarpeen mukaan esimerkiksi tutkijoita ja muita asiantuntijoita.  Mukana on ollut alusta saakka STM:n virkamiehiä. Työryhmä on edustuksellinen, mutta pyrimme pitämään huolta, että esimerkiksi pienten toimijoiden ääni kuuluu keskusteluissa. Työryhmän seuraava kokous on näillä näkymin maaliskuussa.  

Tapaamisessa mietittiin myös ratkaisuja vähenevän hävikin määrään. Pohdintaa jatketaan pienemmässä porukassa, jotta ideoita saadaan vietyä eteenpäin. Lisäksi suunnitteilla on aloittaa erillinen hävikkiruokaterminaalien ja keskusvarastojen verkosto, jonka ensimmäinen tapaaminen voisi olla keväällä 2023. Tapaamisessa nousi esiin, että ruoka-aputoimijoiden verkostolla voisi olla merkittävä rooli muunkin materiaalisen avustamisen jakamisessa erilaisissa yhteiskunnan häiriö- ja poikkeustilanteissa. Korona oli hyvä esimerkki siitä, että ruoka-apu tavoitti ihmisiä huolimatta pandemiasta. Ruoka-aputoimijat voivat edelleen kehittää omaa varautumistaan esimerkiksi 72-tunnin ohjeistusten avulla. 

Jos mieleen nousee hyviä ideoita ratkaisuiksi vähenevään hävikkiin tai muihin teemoihin, niin ota yhteyttä: 

Maria Viljanen
Niklas Vaalgamaa