Kestävän ruoka-avun kehittämisryhmän kahdeksas kokous: Kohtaamisia, lahjoituksia ja mobiilisovelluksia kehitetään

Kestävän ruoka-avun kehittämisryhmä on maamme keskeisistä valtakunnallisista ruoka-apua tekevistä järjestöistä ja hävikkiruokaterminaaleista koostuva yhteistyöryhmä, joka kokoontuu kahdesti vuodessa ruoka-avun ja kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten auttamisen sekä avun tarpeen tilannekuvan äärelle.

Ryhmä on kokoontunut vuodesta 2023 alkaen Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaation kehittämishankkeen 2024–2026 (STEA) johdolla. Toukokuun alussa ryhmä kokoontui 8. kerran. Olen ollut mukana ryhmän toiminnassa sen alusta asti ja kokemukseni mukaan toimijat ovat motivoituneita osallistumaan yhteisen tilannekuvan koontiin ja näkevät yhteistyön hyödyllisenä.

Mitä ruoka-apukentälle sitten kuuluu ja miten sen toimintaa tulisi kehittää? Ruoka-apu.fi:n kokoamissa vuosittaisissa tilannekatsauksissa on jo usean vuoden jatkumolla raportoitu, että hävikkiruuan määrä ruoka-aputapahtumissa vähenee ja ihmisten avun tarve kasvaa. Kerron seuraavassa tiivistäen, mitä ajankohtaisia asioita valtakunnalliset ruoka-apua tekevät toimijat nostivat esille toukokuisessa tapaamisessaan Helsingissä Lapinlahden Lähteen maisemissa.

Pienet toimijat tarvitsevat vahvempaa osaamista apua tarvitsevien kohtaamiseen

Ruoka-aputoiminnan skaala* vaihtelee inhimillisistä syistä, sillä se perustuu suurimmassa määrin yksityiseen tai yhteisön haluun auttaa niitä, jotka eivät pärjää maailman rajussa menossa. Pienet toimijat pienillä paikkakunnilla näkevät avun tarpeen läheltä. Suurelta osin ne todistavat tällä hetkellä hävikkiruuan vähyyttä, mutta toisaalta joillain paikkakunnilla hävikkiä on tarjolla enemmän kuin aikaisemmin. Ihmisillä menee nyt kuitenkin todella huonosti ja ongelmat kasaantuvat. Lapsiperheiden määrä nousee ruoka-aputapahtumissa. Pienet ruoka-aputoimijat ovat huolissaan omasta osaamisestaan ja sen riittävyydestä, kun avun tarve moninaistuu.

Isoilla toimijoilla on tarve vahvistaa kohtaavan työn osaamista ja uudistaa lahjoitusyhteistyötä

Isot ruoka-apua tekevät toimijat, kuten hävikkiruokaterminaalit, tekevät ruoka-apua ammattilaistyönä. Niissä nähdään, että meneillään on ruoka-avun rakennemuutos. Painopiste on muuttumassa pelkästä ruoan jaosta pienimuotoisempaan ja kohtaavampaan työhön. Ihmisten monimuotoistuvia ongelmia asumiskulujen, yksinäisyyden, työttömyyden, sairauksien ja henkisen tuen tarpeen lisääntyessä ei pystytä ratkaisemaan ilman keskusteluapua, palveluihin ohjaamista tai rinnalla kulkemista. Toimijat tukevat avun tarpeessa olevia ilman, että korvataan viranomaistyötä tai tehdään heidän kanssaan päällekkäistä työtä.

Ruoka-avun rakennemuutos näkyy myös lahjoittajatasolla. Päivittäistavarakaupoilla lahjoitettavaa on aina vain vähemmän. Lahjoittajayhteistyön tapoja tiukennetaan mm. kuljetuslaatikoiden suhteen, kun lahjoittavat saattavat esimerkiksi rajoittaa omien kuljetuslaatikoidensa käyttöä hävikkitoimituksiin. Tämä aiheuttaa lisäkustannuksia ruoka-aputoimijoille. Samaan aikaan tehdään enemmän yhteistyötä ruokapalveluiden ja mm. kouluruokahävikin hyödyntämisessä ruoka-avussa. Linjastohävikin hyödyntämiseen on suunnitteilla sovellus. Erilaiset sovellukset ovatkin yleisiä kehityskohteita tällä hetkellä hävikkiruuan paremman perillemenon aikaansaamiseksi. Ravintola-alan hävikin lahjoitusyhteistyössä on paljon kehitettävää: vain 3,8 % hävikkiterminaalien kautta kulkevasta ruokahävikistä tulee sitä kautta.

*Iloa, toivoa ja luottamusta. Ruoka-apua yhteistyössä -havaintoja yhteisen tekemisen malleista ruoka-avun kentällä. (Passoja & Vaalgamaa, 2022)

Kestävän ruoka-avun kehittämisryhmä:
Kirkkohallitus – Ruoka-apu.fi/Kirkkopalvelut – Sininauhaliitto ry – Stadin Safka – Suomen Helluntaikirkko – Suomen Punainen Risti – Työttömien Keskusjärjestö ry – Vantaan Yhteinen Pöytä – ViaDia ry.
Lisäksi ryhmään kuuluvat Ruokavirasto, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.