”Kotona on vähemmän ruokaa, tuntuu et on nälkä”

Kirjoittaja: Tuula Sundman, hankesuunnittelija, SPR

Blogi sisältää poimintoja 9.11.2023 pidetyn Köyhyys ja ruoka-apu-webinaarin puheenvuoroista. Webinaarin järjesti Suomen Punaisen Ristin ruoka-avun koordinaation kehittämishanke. Tilaisuuden ohjelma, esitykset sekä tallenne löytyvät SPR:n RedNet-sivustolta.

Ruoka-apuun turvaudutaan monenlaisissa elämäntilanteissa: ruoka-avussa kohdataan eläkeläisiä, pienituloisia, asunnottomia, opiskelijoita, lapsiperheitä, yksinhuoltajia, turvapaikanhakijoita. Kokemuksissa ruoka-apuun turvautumisesta kuuluu otsikon kaltainen viesti. Kaikkia yhdistää tunne ahdistuksesta, huolesta ja hädästä, eriarvoisuuden ja arvottomuuden kokemus, ulkopuolelle jääminen ja toivottomuus. Ruoka-avun tarve voi värittää eri elämänvaiheita tai koko elämänkaarta: Nuudeleilla viikosta toiseen sinnittelevä opiskelija; työtön vanhempi, joka jättää syömättä säästääkseen ruokaa jälkikasvulleen; pienituloinen ja sairastelun kuormittama vanhus.

Yhteistyön merkitys kasvaa

Kun oma toimeentulo ei riitä perustarpeisiin, tulee yhteiskunnan ottaa vastuuta ja tarjota apua. Jos ruoka-avun tarve halutaan kokonaan poistaa, tulee tehdä isoja yhteiskunnallisia ratkaisuja. Ne liittyvät sosiaaliturvaan, palvelujärjestelmään, työllisyyteen. Ruoka-avun tarpeen poistaminen tapahtuu yhteiskunnan etuus- ja palvelujärjestelmän kautta. Tätä ei voida siirtää vapaaehtoisten vastuulle.

Nykyisestä tilanteesta päästään eteenpäin ja kohti ratkaisua ruoka-aputoimijoiden ja viranomaisten välisellä yhteistyöllä. Tässä voi olla merkittävänä apuna uusi ruoka-avun valtionavustusmalli, jota lähes kaikki hyvinvointialueet ovat hakeneet ja joista saataneen päätös marraskuun 2023 aikana. Myös ESR+ aineellisen avun maksukorttien jako antaa mahdollisuuden kehittää ruoka-apua tekevien järjestöjen sekä julkisen sektorin hyvinvointia ja terveyttä edistävien toimintojen saavutettavuutta mm. jalkautuvan työn avulla. Uudet mallit antavat puitteet ja mahdollisuuden tavoittaa järjestöjen kautta järjestelmän ulkopuolelle jääneitä ihmisiä ja tukea ruoka-avussa asioivien arjessa selviytymistä kokonaisvaltaisesti. Sosiaaliturvaan liittyvän asioinnin helpottaminen ja neuvonnan lisääminen ruoka-aputapahtumien yhteyteen on välttämätöntä.

Jos avun muodot olisivat helpompia, ruoka-avun tarve voisi olla pienempi

Webinaarin järjestäjän Suomen Punaisen Ristin tärkein tehtävä ja toiminnan päämäärä on inhimillisen kärsimyksen estäminen ja lievittäminen sekä erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien auttaminen.

Ruoka-apu ja sen rahoitus on tehty avustuksilla. Se ei ole kestävää, eivätkä entiset toimintatavat enää riitä. Ruoka-avun parissa toimivien ja yhteiskunnan tulee pitää esillä ruoka-avun väliaikaisuutta ja etsiä ratkaisuja avun tarpeen taustalla oleviin syihin, jotka tunnetusti liittyvät riittämättömään toimeentuloon ja sosiaaliturvaan. Kun ihminen taistelee ruuan riittävyyden ja arjessa selviytymisen kanssa, ei hänellä välttämättä ole voimavaroja tai kykyä hakea apua, johon olisi oikeutettu. Tämän vuoksi jalkautuva sosiaalityö ja terveydenhuolto tulee olla uuden yhteistyön työkalupakissa, ja tällaisesta kohtaavasta työstä on saatu jo lupaavia kokemuksia eri puolilta maata.

Ruoka-avun tarve on poistettavissa

Ruoka-avun toimijat ovat kehittäneet osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavia malleja, mutta jatkossa niiden toteutus edellyttää pysyväisluonteisia resursseja ja yhteistyötä. Pätkärahoitus ei ratkaise ruoka-avun tarvetta, siksi tulisi pyrkiä esimerkiksi Turussa toteutuvaan monivuotiseen kumppanuussopimusmalliin samalla kun tehdään mainittuja isoja yhteiskunnallisia korjausliikkeitä. Yhteiskunnan on turvattava ihmis- ja perusoikeudet, joihin oikeus toimeentuloon ja ruokaan sisältyy.

Tilaisuudessa puhuivat:
– Eero Rämö, pääsihteeri, Suomen Punainen Risti
– Sonja Kekkonen, vaikuttamistoiminnan suunnittelija, Pelastakaa Lapset ry
– Eliisa Juntunen, varapuheenjohtaja, Sakki ry
– Juha Keränen, järjestösihteeri, Työttömien keskusjärjestö
– Mia Niemi, asiantuntija, Vanhusasiavaltuutetun toimisto
– Anna-Mari Sopenlehto-Jokinen, erityisasiantuntija, Turun kaupunki
– Anri Niskala, erityisasiantuntija, Varsinais-Suomen hyvinvointialue
– Johanna Turunen, palvelupäällikkö työikäisten sosiaalipalvelut, Siun sote
– Ritva Liukonen, erityisasiantuntija, sosiaali- ja terveysministeriö
– Anna Salmivaara, asiantuntija, taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet, Ihmisoikeusliitto
– Susanna Uusi-Pohjola, hyvinvointi- ja terveysyksikön päällikkö, Suomen Punainen Risti