Kuntien ruoka-avun rahoituksessa on suurta vaihtelua

Suomen Punaisen Ristin Ruoka-avun koordinaation kehittämishanke (STEA) toteutti tammikuussa 2026 valtakunnallisen kartoituksen, jolla selvitettiin kuntien myöntämää rahoitusta ja muuta tarjottavaa tukea ruoka-aputoimijoille vuosina 2024 ja 2025.  

Kartoituksessa selvisi, että kuntien ruoka-avun rahoitus vaihtelee suuresti.  Erot kuntien ruoka-avun rahoituksessa heijastelevat kuntarakenteen monimuotoisuutta. Suomen 308 kunnan joukossa on niin pieniä kuntia kuin suuria kaupunkeja, joilla on keskenään erilaiset taloudelliset ja organisatoriset valmiudet tukea ruoka-aputoimintaa.  

Kartoituksessa tehtyyn kyselyyn vastanneista 114 kunnasta ainoastaan 37 rahoittaa ruoka-aputoimintaa. Suurimmassa osassa kyselyyn vastanneista kunnista tarjotaan kuitenkin muuta tukea, kuten maksuttomia tiloja.

Rahoitus ruoka-apuun vaihtelee sadoista euroista satoihin tuhansiin euroihin

Tyypillisesti rahoitus on ollut vuosina 2024–2025 pienissä ja keskikokoisissa kunnissa noin 300 eurosta 3000 euroon. Suurimmissa kaupungeissa rahoitus on puolestaan ollut tuhansista euroista jopa 600 000 euroon.  

Rahoituksen kokonaissumman laskeminen ei ole aina yksinkertaista, ja useampi kunta ilmoittaakin vain arvion rahoituksesta. Tämä johtuu siitä, että jaetulla rahoituksella on voitu tukea esim. ruoka-apua järjestävän yhdistyksen toimintaa yleisesti tai budjeteissa ei ole eritelty tarkasti juuri ruoka-apuun tarkoitettua summaa.  

Osa isommista kaupungeista ei rahoita ollenkaan ruoka-aputoimintaa, vaan hyvinvointialue jakaa rahoituksen suoraan toimijoille. Vain muutamassa selvitetyssä kunnassa ruoka-apua ei järjestetä millään tavalla.  

Mitä muuta tukea kunnat tarjoavat ruoka-aputoimintaan?

Vaikka osa kunnista ei myönnä lainkaan rahallista tukea, suuri osa kunnista osallistuu ruoka-avun tukemiseen muilla tavoin. Yleisesti kunnat tarjoavat ruoka-aputoimijoille tiloja maksutta tai edullisesti, mikä on monille toimijoille tärkeää toiminnan jatkumisen kannalta. Lisäksi kunnissa hyödynnetään yhä enemmän koulujen ja muiden kunnan toimijoiden ylijäämäruokaa, jota jaetaan joko ilmaiseksi tai pienellä maksulla. Joissakin vastauksissa tuotiin esiin myös erilaiset toiminnalliset tukimuodot, kuten kylmäkuljetusten mahdollistaminen tai asiakkaiden matkakulujen korvaukset.  

Kyselyn avovastaukset tuovat esiin ruoka-avun monimuotoisen kentän erilaisine toimijoineen. Pääosin kuntien ruoka-apurahoitusta jaetaan järjestöjen toimintaan, joissakin myös seurakunnille. Erityisesti pienemmissä kunnissa toiminta nojaa yhden tai kahden toimijan varaan, mutta suuremmissa kaupungeissa toimijoita voi olla useita.  

Kattava kokonaiskuva ruoka-avun rahoituksesta erikokoisissa kunnissa

Ruoka-avun rahoituskartoitus toteutettiin verkossa Lyyti-kyselylomakkeella, joka lähetettiin kuntien virallisiin sähköpostiosoitteisiin. Kunnat ohjasivat kyselyn sisäisesti ruoka-avusta vastaaville viranhaltijoille. Kysely oli avoinna 19.–27.1.2026. 

Vastauksia saatiin yhteensä 114 kunnasta, mikä kattaa yli kolmanneksen Suomen kunnista. Vastausmäärä oli selvästi suurempi kuin vuoden 2023 kartoituksessa, jolloin vastauksia kertyi 51 kunnasta.  

Korkea vastausprosentti mahdollistaa kattavan kokonaiskuvan muodostamisen siitä, miten kunnat ruoka-apua rahoittavat. Vastauksia saatiin niin pienistä, noin tuhannen asukkaan kunnista, kuten Kustavista ja Siikaisesta, sekä myös keskikokoisista kunnista, kuten Lempäälästä ja Forssasta. Myös kymmenen suurimman kaupungin edustajat vastasivat kyselyyn.  

Lomakkeella kysyttiin kunnan euromääräistä rahoitusta ruoka-aputoimintaan vuosina 2024 ja 2025. Lisäksi kysely sisälsi avovastauskohdat, joissa oli mahdollisuus kertoa lisää rahoituksen koostumisesta sekä muista tukimuodoista. Lisätieto-sarakkeeseen oli mahdollisuus linkata esimerkiksi avustuspäätöksiä. 

Hyvinvointialueet nousseet keskeiseen rooliin ruoka-avun rahoittajina

Hyvinvointialueet ovat nousseet keskeiseen rooliin ruoka-avun rahoittajina, sillä THL:n hallinnoimaa ruoka-avun valtionavustusta jaetaan pääosin hyvinvointialueiden kautta osatoteuttajille eli paikallisille järjestöille ja seurakunnille. Joillakin alueilla ruoka-aputoimintaan on saatu oma koordinaattori ja rahoitus on noussut. Tämä on voinut vähentää kuntien omia rahoitusosuuksia paikallisille toimijoille. 

Ruoka-avun rahoituksen vähentymisestä ilmoitti vain muutama kunta. Näissä rahoitus oli tullut aikaisemmin esimerkiksi tiettyjen päättyneiden hankkeiden kautta. Sen sijaan kyselyssä nousi esiin useita esimerkkejä, joissa resurssit ruoka-avun toteuttamiseen olivat parantuneet. Joissain kaupungeissa on haluttu pitää kiinni ruoka-avun rahoituksesta, vaikka muuten kunnan jakama avustusbudjetti on pienentynyt.  

Yhteistyö kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä vahvistunut 

Kartoitus osoittaa, että ruoka-avun rahoitus ja tukikäytännöt vaihtelevat merkittävästi kuntien välillä. Hyvinvointialueiden roolin vahvistuminen valtionavustuksen alueellisena hallinnoijana on vaikuttanut monien kuntien omien rahoitusosuuksien muutoksiin, mutta kunnilla on edelleen tärkeä tehtävä ruoka-avun mahdollistajina paitsi rahoituksen, myös tilojen tarjoamisen ja hävikkiruoan välittämisen kautta.  

Tammikuun 2026 tulokset korostavat vuoden 2023 selvitykseen verrattuna rahoituksen selkiytymistä sekä yhteistyön vahvistumista kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen välillä. Ruoka-avun järjestäminen nähdään kunnissa tärkeänä osana paikallista hyvinvointityötä, ja sen tukemiselle pieninkin varoin on laajasti tahtotilaa.