Ruoka-avun järjestökoordinaation kehittämishanke (Suomen Punainen Risti) ja Ruoka-apu.fi järjestivät vaalipaneelin ruoka-avusta verkossa torstaina 16.3.2023. Tilaisuuden juonsi päätoimittaja ja tietokirjailija Maria Pettersson.
Tilaisuuteen osallistui yhdeksän panelistia: Eva Biaudet (RKP), Bella Forsgren (Vihr.), Heidi Jaari (Liik.), Anne Kalmari (Kesk.), Kirsi Lehtimäki (SDP), Pia Lohikoski (Vas.), Mika Niikko (PS), Tiina Tuomela (KD) ja Tuomo Törmänen (Kok.).
Ruoka-apuun turvautuu arvioiden mukaan noin 200 000 ihmistä vuosittain. Ruoka-aputoimijat ovat raportoineet jo kolme vuotta putkeen ruoka-avun tarpeen kasvusta. Samanaikaisesti ruoka-apuun lahjoituksina saatavan ruuan määrä on vähentynyt. Ruoka-apu on tarkoitettu ensisijaisesti väliaikaiseksi hätäavuksi, mutta avunsaajista monet ovat olleet ruoka-avun piirissä jo vuosia.
Vaalipaneelissa keskusteltiin siitä, miten ruoka-apuun turvautuvien asemaa voitaisiin parantaa. Panelistit lähtisivät parantamaan ruoka-avun asiakkaiden asemaa muun muassa sosiaaliturvan muutoksilla sekä palveluilla. Sosiaaliturvakomitean esittämä sosiaaliturvan uudistaminen yksinkertaistamalla perusturvaetuuksia sai laajaa kannatusta, ja se nähtiin yhtenä tärkeänä ruoka-avun asiakkaiden tilannetta parantavana toimena ensi hallituskauden aikana. Korotuksia sosiaaliturvan tasoon olivat valmiita tekemään useamman puolueen edustajat.
Ruoka-apu on tukena monenlaisissa elämäntilanteissa. Ruoka-avussa asioivat mm. lapsiperheet, eläkeläiset, työttömät, pienituloiset, yksinhuoltajat, opiskelijat, asunnottomat ja turvapaikanhakijat.
Vaalipaneelin keskustelussa ruoka-avun asiakasryhmistä nostettiin esille muun muassa työnhakijat, osatyökykyiset, lapsiperheet ja eläkeläiset. Useat panelistit halusivat parantaa myös monia yhteiskunnan palveluita, ja panostuksia esitettiin muun muassa syrjäytymisen ehkäisemiseksi, lapsiperheiden tukemiseksi, mielenterveys- ja päihdepalveluiden parantamiseksi ja sosiaalityöhön yleisesti.
Ruoka-avun rahoitus puhututti
Suomessa ruoka-apua järjestävät pääasiassa järjestöt ja seurakunnat. Suurin osa ruoka-aputoimijoista toimii täysin vapaaehtoistyön varassa.
Ruoka-avun rahoitusvastuun nähtiin pääsääntöisesti kuuluvan valtiolle. Keskustelussa väläytettiin myös ruoka-avun rahoituksen nostamista kolmeen miljoonaan euroon vuositasolla sekä rahoituksen pysyväksi muuttamista sen sijaan, että se tulisi nk. eduskunnan joululahjarahoista. Käytännön toiminnassa järjestöjen rooli nähtiin tärkeänä.
Ruoka-avun oheen toivottiin yhä laajemmin palveluita. Panelistit toivat esille, että esimerkiksi jalkautuvasta sosiaalityöstä, velkaneuvonnasta ja elämänhallinnan taitojen palveluista voisi olla apua ruoka-avun asiakkaille. Myös yhteisöllisyyden rakentaminen esimerkiksi yhteisruokailumallilla oli esillä keskustelussa.
Katso tallenteelta, mitä eri puolueiden edustajat ajattelevat ruoka-avusta ja miten he parantaisivat ruoka-avun saajien asemaa seuraavalla hallituskaudella (jos video ei näy, salli kaikki evästeet):
Ruoka-avun järjestökoordinaatiohankkeessa kehitetään ruoka-apukentän koordinaatiota ja kerätään ajantasaista tietoa ruoka-avun toimijoilta valtakunnallisesti ja alueellisesti. Kehittämistyötä tehdään valtakunnallisesti ruoka-apua jakavien keskusjärjestöjen ja -toimijoiden kanssa. Hanketta hallinnoi Suomen Punainen Risti.
Ruoka-apu.fi on valtakunnallinen ruoka-apua etsivien ja sitä järjestävien verkkopalvelu. Palvelusta ruoka-apua etsivä löytää ruoka-aputapahtumia ja ruoka-apua järjestävä saa tietoa ja tukea toimintaansa. Ruoka-apu.fi tukee toimijoiden välistä yhteistyötä ja toiminnan kehittämistä sekä ruoka-avun tiedolla johtamista.
Kirjoittaja Laura Kumpuniemi, hankesuunnittelija, Suomen Punainen Risti
Ota yhteyttä
- Laura Kumpuniemi
- Hankesuunnittelija
- laura.kumpuniemi@redcross.fi
- puh. 040 846 1114