Tietoa ruoka-avusta

Mitä on ruoka-apu?

Ruoka-avulla tarkoitetaan hyväntekeväisyys- ja avustustoimintaa, jossa autettaville luovutetaan ruokaa elintarvikejakeluna tai valmiina aterioina.

Ruoka-apu on tärkeä osa kaikkein huono-osaisimpien avustustoimintaa ja julkisia palveluita täydentävää turvaa. Valtaosa sen järjestäjistä toteuttaa ruoka-avun ja yhteisöllisten ruokailujen lisäksi palveluja tai toimintaa, joiden tavoitteena on vastata ruoka-avussa asioivien muihinkin tarpeisiin. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi keskusteluapu, ohjaus- ja neuvontapalvelut, terveydenhoidolliset palvelut, työhön kuntouttava toiminta ja ryhmätoiminta.

Ruoka-aputoiminnan järjestämiseen vaikuttavat monet seikat, kuten jaettavan ruoka-avun muoto ja määrä, paikallisten avuntarvitsijoiden määrä, käytössä olevat tilat ja kylmäsäilytysmahdollisuudet, kuljetusmahdollisuudet sekä toimintaan osallistuvien työntekijöiden ja vapaaehtoisten määrä. Ruoka-apua järjestetään sekä säännöllisenä että kertaluontoisena toimintana. Ruoka-apua säätelevät elintarvikeviranomaisten säädökset.

Ruoka-avun tarvetta voidaan vähentää parantamalla sosiaaliturvaa ja tarjoamalla kohtuuhintaista asumista. Näiden toteuttaminen vie kuitenkin aikaa, vaikka tahtoa olisikin. Päätöksiä odotellessa monet ajattelevat, että nykyistä ruoka-apua voidaan kehittää ja sen vaikuttavuutta lisätä. Hyvällä yhteistyöllä ruoka-apua voidaan toteuttaa siten, että se vahvistaa avunsaajan toimijuutta laajemmin kuin vain ruoan saamisen kautta. On myös hyviä esimerkkejä, miten uudelleen organisoimalla toiminnasta voidaan tehdä inhimillisempää. Kehitystyötä ja yhteistyötä tehdään ympäri Suomea.

Ketkä järjestävät ruoka-apua?

Ruoka-aputoiminnasta vastaavat pääasiassa yhdistykset, järjestöt ja seurakunnat, mutta yhä useammin taustatukea saadaan myös kunnalta. Arvioiden mukaan ruoka-aputoimintaa järjestää Suomessa yli tuhat eri tahoa. Ruoka-apua on saatavilla ympäri maata.

Ruoka-aputoiminnan piirissä työskentelee huomattava määrä vapaaehtoisia. Suurimmissa ruoka-avun toimipisteissä työskentelee vapaaehtoisten lisäksi myös työ- ja elinkeinotoimistojen työkokeiluissa ja kuntien kuntouttavan työtoiminnan piirissä olevia. Monilla paikkakunnilla vapaaehtoista avustustoimintaa toteuttavat myös yksityishenkilöt.

Kenelle ruoka-aputapahtumat on tarkoitettu?

Tutkimustulosten perusteella keskeisin syy turvautua ruoka-apuun on syvä taloudellinen huono-osaisuus, josta kärsii kolme neljästä avunsaajasta. Ruoka-apuun turvautuu ennen kaikkea pienituloiset eläkeläiset ja työttömät. Ruoka-avun jakaminen ei ole vain suomalainen ilmiö. Sitä tarjotaan kaikissa länsimaissa taloustaantumien seurauksena.

Lähtökohtaisesti ajatellaan, että ruoka-avun tulee olla vastikkeetonta, eli ruoka-apua pitää saada, jos henkilö itse kokee sille tarvetta. Moni hakeutuu ruokailutapahtumiin ruoan lisäksi esimerkiksi yhteisöllisyyden, ajanvieton tai muun syyn vuoksi. Ketään ei kuitenkaan saisi velvoittaa osallistumaan ohessa toteutettavaan toimintaan tai vastaanottamaan palveluja.

Ruoka-apu.fi-verkkosivulla ilmoitetuista tapahtumista valtaosa on tarkoitettu kaikille, eikä ruoka-avun saajan tarvitse rekisteröityä apua saadakseen. Ilmoituksessa on erikseen maininta, mikäli kohderyhmä on määritelty tai osallistumiseen liittyy erityisiä ehtoja.

Ruoka-aputoiminnan monimuotoisuus

Julkisessa keskustelussa paljon esillä olleet ulkona kiemurtelevat ”leipäjonot” ovat itse asiassa Suomen ruoka-apukentällä melko harvinaisia ja valtaosa suomalaisesta ruoka-aputoiminnasta on muuta kuin ulkona jonottamista. Ruoka-apuun liittyy kiinteästi myös muita auttamisen muotoja ja monesti ruoka-apu tai yhteisölliset ateriat ovatkin vain osa laajempaa toimintaa. Myös ne toimijat, jotka keskittyvät lähinnä ruoanjakelutoimintaan, tarjoavat usein vähintään keskustelu- ja kuunteluapua.

Ruoka-aputoimijoiden tarjoama apu on jo nyt hyvin monimuotoista ja paikallisesti hajautunutta. Ruoka-apututkimusten ja erilaisten kyselyjen mukaan kohtaamiset ja sosiaaliset kontaktit ovat monille ruoka-avussa asioiville tärkeitä. Osallisuus tarkoittaa myös sitä, että ihmiset saavat itse valita, riittävätkö voimat seurusteluun ja yhdessä olemiseen vai haluavatko vain poimia ruoan mukaansa. Siksi on tärkeää kehittää ruoka-apua niin, että avun saajien tarpeita kuunnellaan. Tärkeää on, että ruoka-apu jaetaan aina inhimillisesti ja kunnioittavasti.

Mistä ruoka tulee ruoka-apuun?

Ruoka-avussa ja yhteisöllisissä ruokailuissa tarjottu ruoka voi olla tuotantoketjusta syntynyttä hävikkiruokaa, EU-elintarvikkeita, yhteistyökumppaneiden ja yksityishenkilöiden lahjoittamaa ruokaa tai järjestäjän itse hankkimaa.

Hävikkiruoalla tai ylijäämäruoalla tarkoitetaan ruokaa, joka on syömäkelpoista, mutta syystä tai toisesta ei päädy syötäväksi. Ruokahävikkiä syntyy koko ruoan tuotantoketjun aikana: alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa, varastoinnissa, päivittäistavarakaupassa ja kotitalouksissa. Kyseessä voi olla ruoan liikatuotanto, väärät pakkausmerkinnät tai viimeisen käyttöpäivän lähestyminen.

Luonnonvarakeskus Luke seuraa ylijäämäruoan määriä Suomessa ja arvioi, että koko hävikki on 400–500 miljoonaa kiloa vuosittain. Ruoka-apuna jaettava ruokahävikki on täysin syömäkelpoista ja usein vähintään yhtä laadukasta kuin kaupassa myytävä ruoka. Ruoka-avussa hyödynnetty hävikkiruoka tulee yleensä kaupoista, tehtaista ja tukuista. Monet toimijat myös etsivät jatkuvasti uusia kaupallisia yhteistyökumppaneita. Halutessaan ryhtyä lahjoittajaksi, kaupan edustaja voi ottaa suoraan yhteyttä ruoka-avun järjestäjään.

Hävikistä ei aina saa kokonaista ateriaa, joten moni ruoka-avun järjestäjä täydentää hävikkiruokaa ostetuilla elintarvikkeilla. Näin saadaan parannettua jaetun ruoan ravitsevuutta ja monipuolisuutta.

Suomi on mukana EU-alueen yhteisessä avustusjärjestelmässä. Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston (FEAD) tavoitteena on edistää sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopan unionissa ja vähentää köyhyydessä ja syrjäytymisvaarassa elävien ihmisten määrää. Erityistavoitteena on lieventää köyhyyden pahimpia muotoja tarjoamalla aineellista tukea. Käytännössä tämä tarkoitti, että esimerkiksi vuonna 2018 Suomessa jaettiin 2milj. kiloa elintarvikkeita EU:n tukemana. EU-elintarvikkeista voidaan valmistaa myös aterioita heti syötäväksi tai mukaan otettavaksi. Rahasto velvoittaa jakelijat tarjoamaan ruokajakelun yhteydessä ihmisille myös ohjaus- ja neuvontapalveluja.

Hyödyllisiä linkkejä

Avun tilkkutäkki: suomalaisen ruoka-apukentän monimuotoisuus; Ohisalo Maria, Eskelinen Niko, Laine Jonna, Kainulainen Sakari & Saari Juho (2013)

Luonnonvarakeskus: Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous

Pikaopas EU-ruoka-avusta

Ruokaviraston sivuilla hävikkiruoasta