Nälkä kasvaa, riittääkö ruoka?

Kuva: Vasemmanpuoleisessa kuvassa eräässä ruoka-apupisteessä jaetun ruokakassin sisältö syksyllä 2023. Oikeanpuoleisessa kuvassa jaetun kassin sisältö keväällä 2025. Kuvat Vera Kauppisen väitöskirjatutkimuksen aineistosta.

Samalla toiminnalle annetut merkitykset, toiveet ja kehystykset ovat olleet muutoksessa. Toiminnan kehystäminen ratkaisuna – jopa ensisijaisesti – hävikkiin, on vakiinnuttanut aiemmin pirstaleisen kentän järjestelmällisesti ja kiinteästi ruokajärjestelmän loppupäähän. Samalla kuitenkin, kun avuntarvitsijoiden määrä ja sitä myöten jaettavan ruoan tarve kasvaa, hävikkiä ja ylijäämää on yhä vähemmän saatavilla.

Hätäavusta hävikkiterminaaleihin

Ruoka-aputoiminta suomalaisessa yhteiskunnassa viime vuosien aikana saanut uudenlaista jalansijaa. Ruoka-avun valtionavustus vakiinnutettiin syksyllä 2024 ja samalla avustusten myöntäminen, maksatus, valvonta ja vaikutusten arviointi siirrettiin THL:n vastuulle. Valtioneuvosto on asettanut rahoituksen vakinaistamiselle useita tavoitteita: laajentaa ruoka-aputoiminnan järjestämistä koko maassa, edistää kolmannen sektorin ja julkisen sektorin välistä yhteistyötä, vähentää hävikkiruokaa, tukea osallisuutta, lievittää köyhyyttä, syrjäytymistä ja eriarvoisuutta sekä tukea ruoka-avun koordinointia toiminnan selkiyttämiseksi ja jatkuvuuden takaamiseksi (Valtioneuvosto, 2023).

Avustuksen käyttötarkoitukset on kuitenkin tarkoin rajattu käytettäväksi ruoka-avun infrastruktuurin, kuten kylmäketjujen parantamiseen. Avustuksella ei saa ostaa jaettavia elintarvikkeita, jolloin toiminta nojaa edelleen ruokahävikkiin. On huomionarvoista, että tavoitteissa käsitellään ruokaa vain hävikin vähentämisen osalta, jättäen keskustelun ulkopuolelle sen, kuinka ruuan saatavuus taataan tai kuinka kasvavaan avuntarpeeseen vastataan.

Helsingin Sanomissa julkaistuihin kirjoituksiin (välillä 1995–2016; Tikka, 2019) pohjaavan analyysin perusteella voidaan väittää, että ruoka-avun tarpeen yhteiskunnallinen häpeä ja avun tarpeen juurisyiden kriittinen tarkastelu väistyi 2010-luvulle tultaessa ja hävikin linkittyessä yhä vahvemmin toiminnan osaksi. Hävikki antaa ruoka-aputoiminnalle vahvan oikeutuksen, kehystää sen win-win-tilanteena, jossa ratkaistaan sekä ylijäämän että nälän ongelmia. Näin ollen juuri hävikin noustessa keskustelun pääteemaksi, kriittinen pohdinta jää helposti taka-alalle.

Olemme 2020-luvulla tilanteessa, jossa avun järjestelmämme on rakennettu hävikin varaan. Samalla kuitenkin hävikin lähteillä, kaupoissa ja ruokapalveluiden piirissä, hävikistä on onnistuneesti pyritty pääsemään eroon. EU (2025) on asettanut syyskuussa 2025 uuden ruokahävikkidirektiivin, joka velvoittaa jäsenmaat vähentämään hävikkiään 30 % jälleenmyynnissä ja kotitalouksissa sekä 10 % tuotannossa ja teollisuudessa. Direktiivin voi olettaa vähentävän ruoka-apuun päätyvien elintarvikkeiden määrää entisestään.  Samalla kun avun tarve kasvaa, toiminnan tärkein resurssi, ruoka, on tiukassa.

Ruoka-avun resurssit niukilla

Ruoka-apua jakavat toimijat ovat raportoineet vuodesta 2021 saakka jokaisessa ruoka-avun tilannekatsauksessa ruokahävikin määrän vähenemisestä (mm. Ruoka-apu.fi, 2025). Kahden edellisen vuoden aikana ruoka-avun tilannekatsauksiin on noussut mainintoja laitosruokahävikin hyödyntämisestä. Myös vapaaehtoisten määrä on monin paikoin vähentynyt merkittävästi – monilla alueilla koetaan, ettei “paluuta entiseen” ole koronapandemian ja keskitettyjen terminaalien muuttamalla kentällä.

Itse ruoan rooli ruoka-apuun liittyvässä keskustelussa on haastava. Ruoka-avun jakajilla, sen enempää kuin hävikkiruokaa lahjoittavilla toimijoilla ei ole vaikutusvaltaa tai mahdollisuuksia ennakoida sitä, mitä lahjoitettavaksi päätyy. Lisäksi siihen, mitkä elintarvikkeet päätyvät jaettavaksi asti, vaikuttavat erilaiset lahjoituskäytännöt ja ruoka-aputoimijoiden käytettävissä olevat resurssit (ks. Kauppinen & Silvasti, 2025). Samalla ruoka-avussa jaettujen elintarvikkeiden terveellisyydestä tai soveltuvuudesta avunsaajien tarpeisiin ei ole juurikaan voitu käydä keskustelua julkisuudessa. Jos yhä useampi ruoka-avun jakaja tulee tulevaisuudessa nojaamaan entistä enemmän varainkeruulla rahoitetun, ruokapankkiin suoraan ostetun ruoan jakamiseen, tulisi näihin kysymyksiin kiinnittää jatkossa huomiota.

Hävikin vähentymisestä herää myös suurempi, koko ruoka-avun perusteita liikuttava kysymys. Jos ruoka-apua ei enää pysty ylläpitämään jatkuvasti vähenevällä hävikillä ja vapaaehtoisten määrä jatkaa vähenemistään, on kaksi ruoka-avun kivijalkaa murroksessa. Tulisiko ostettuihin elintarvikkeisiin tai laitosruokaan nojaava toiminta, joka entistä enemmän pyrkii tukemaan myös yhteisöllisyyttä, osallisuutta tai tarjoamaan työllisyyspalveluita, brändätä joksikin aivan muuksi kuin ruoka-avuksi?

Ruoka – avun perusedellytys

Ruoka-avun kenttä on nykyisellään pitkälle kehitetty järjestelmä, jota vaivaa kuitenkin kriittisten resurssien puute. Jaettava ruoka ja sitä jakavat vapaaehtoiset ovat toiminnan perusedellytys. Vakiintunut puhe ruoka-avusta nimenomaan ruoka-etuliitteellä (ei yleisemmin materiaalisena apuna tai hätäapuna) painottaa ruokaturvan ja nälän näkökulmia, mutta toisaalta toiminnasta puhutaan monissa muissakin kehystyksissä: kansallisen varautumisen osana (Simi, 2025), yhteisöllisyyden ja osallisuuden näkökulmasta (Huotari, 2023) tai etsivän ja jalkautuvan työn kehyksessä (Karjalainen ym., 2021). Vaikka eri kehystäminen johtaa erilaisiin tavoitteisiin, näissäkin tulokulmissa ja keskusteluissa toki tiedostetaan, että “todellista tarvetta” – siis ruokaturvattomuutta ja nälkää – on olemassa. Nälän ja sen juurisyiden ratkaisemisen ei kuitenkaan tule olla kolmannen sektorin vastuulla.

Ruoka on silti perusta, jolle koko nykyinen toiminta rakentuu – mutta se ei ole taattu resurssi. Toiminnan alati kehittyessä ja tehostuessa on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota annetuille merkityksille ja asetetuille tavoitteille sekä etenkin näiden toteutumisen edellytyksille. Ilman ruokaa ei voida kuvitella lievennettävän nälkää edes hetkellisesti. Ilman vapaaehtoisia kassit jäävät jakamatta. Ruoka voi toimia sisäänheittotuotteena yhteisölliseen toimintaan ja yksilön osallisuuden lisääntymiseen tai sitä jonottavia voidaan pyrkiä tavoittamaan jalkautuvan sosiaalityön nimissä. Mutta täysin ruoaton ruoka-apu on mahdottomuus.

Blogiteksti on jatkoa keskustelulle, jota käytiin Diakonissalaitoksen järjestämässä Ihmisarvoakatemia: Nälkä kasvaa, riittääkö ruoka? -webinaarissa 25.11.2025.

Lähteet

EU (2025). Food waste reductions targets. https://food.ec.europa.eu/food-safety/food-waste/eu-food-waste-relevant-legislation/food-waste-reduction-targets_en

Huotari, R. (2023). Osallisuuden monet kasvot kristillisessä ruoka-avussa. Julkaisussa Mäkinen V., Pesonen, H. & Uro, R., (toim.), Pyhä, paha ruoka: Uskonnon ja etiikan näkökulmia. Gaudeamus, Helsinki, Sivut 241–253. http://hdl.handle.net/10138/571611

Karjalainen, J. Hossain-Karhu, R., Marjamäki, P., Sinkkonen, A. (2021). Ruoka luo yhteyden Ruoka-apu hyvinvointivaltiossa: Ruoka-apuselvityksen muistio. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca. https://stm.fi/documents/1271139/48496181/Selvitys+ruoka-avusta.pdf/501a0182-4e8e-f943-9bd3-afc40e10332f/Selvitys+ruoka-avusta.pdf?t=1612953452113

Kauppinen, V., & Silvasti, T. (2025). Role of food waste as a resource of power: An ethnographic case study of food aid restructuring. Journal of organizational ethnography, 1–15. https://doi.org/10.1108/JOE-01-2025-0002

Ruoka-apu.fi (2025). Ruoka-avun tilannekatsaus nro. 6. https://ruoka-apu.fi/wp-content/uploads/2025/09/Tilannekatsaus-nro-6_2025-Ruoka-apu.fi_.pdf

Simi, M. (2025). Ruoka-avun merkitys korostuu yksilön ja yhteiskunnan kriiseissä. Elintarvike ja Terveys 2/2025. Julkaistu myös: https://ruoka-apu.fi/julkaisu/ruoka-avun-merkitys-korostuu-yksilon-ja-yhteiskunnan-kriiseissa/

Tikka, V. (2019). Charitable food aid in Finland: From a social issue to an environmental solution. Agriculture and human values, 36(2), 341–352. https://doi.org/10.1007/s10460-019-09916-3

Valtioneuvosto (2023). Valtionavustusta haettavissa ruoka-avun toteuttamiseen. https://valtioneuvosto.fi/-/1271139/valtionavustusta-haettavissa-ruoka-avun-toteuttamiseen